Varaukset
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Varaukset eli varat eli varaussanat olivat suomalaisessa kansanperinteessä loitsuja, joilla suojeltiin etukäteen mahdollisilta vaikeuksilta ja uhilta. Varauksilla haettiin suojelusta erityisesti yliluonnollisia uhkia vastaan. Varauksia luettiin eli lausuttiin tai laulettiin usein lähtiessä, kuten lähtiessä aviopuolisoksi, sotaan tai metsästämään.
Varoilla suojeltu ihminen (tai eläin tai esine) oli varattu. Erityisen paljon varoja tunteva oli varaväkevä. Kalevalaisessa runoudessa esimerkiksi Antero Vipunen on varaväkevä. Hänestä sanottiin:
Sil on tieto suussa suuri
mahti ponneton[huom 1] povessa
vatsassa varat väkevät
- Huomiot
- ↑ Ponneton tarkoittaa nykyisin kyvytöntä tai tehotonta, mutta entisaikaan se tarkoitti rajoittamatonta. Ponsi nimittäin on osa, johon miekka päättyy, joten ponneton on päättymätön.lähde?
Lähteet
- Paulaharju, Samuli: Syntymä, lapsuus ja kuolema: Vienan Karjalan tapoja ja uskomuksia. Kalevalaseuran julkaisuja 2. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1924.
