Tonttu

Tonttu on pieni ihmisen kaltainen olento pohjoismaisessa kansanperinteessä.

Maalaistalojen monille rakennuksille oli omat suojelijatonttunsa tai haltijansa, kuten kotitonttu, saunatonttu, myllytonttu, riihitonttu, aittatonttu, navettatonttu ja tallitonttu. 1800-luvulta alkaen on ollut myös joulutonttuja, jotka asuvat Korvatunturilla.

Tontut on kuvattu hyväntahtoisiksi olennoiksi, jotka pitivät huolta talon tai muun rakennuksen hyvinvoinnista. Ne vaativat kuitenkin ihmisiltä rauhallista asumista ja kunnioittavaa käytöstä. Loukattuna tonttu saattoi äityä pahanilkiseksi ja vaaralliseksi, minkä vuoksi se pyrittiin pitämään hyvällä tuulella. Talossa tai saunassa tapahtuneet onnettomuudet sälytettiin usein vihastuneen tontun kontolle.^[1]

Etymologia

Suomen kielen sana tonttu tulee ruotsin tomte-sanasta. Tonttu on monissa tapauksissa vain toinen nimitys haltijoille.^[2] Haltija on suomessa oletettavasti tonttua vanhempi nimitys. On arveltu, että ruotsalaisperäinen tonttu-sana alkoi levitessään joskus korvata vanhaa haltija-sanaa, tai sitä alettiin käyttää rinnakkain haltija-sanan kanssa tarkoittaen samaa asiaa.^[3]

Erilaisia tonttuja

Kotitonttu

Pääartikkeli: Kodinhaltija

Kotitontun eli kodinhaltijan uskottiin tulevan taloon sillä hetkellä, kun taloon sytytetään ensi kertaa tuli. Toisinaan on uskottu, että kotitontuksi on jäänyt ensimmäinen tulentekijä eli usein talon perustaja, talossa ensimmäisenä kuollut ihminen tai talon kurkihirttä nostettaessa paikalle sattunut ihminen. Usein kotitonttu on muistuttanut talon ensimmäistä tulentekijää. Sen on yleensä kerrottu viihtyvän tulisijan äärellä, uunin päällä tai uunin takana. Kotitontun kanssa yritettiin pysyä hyvissä väleissä, sillä huonosti kohdeltu tonttu alkoi häiriköidä. Kun kotitontun haluttiin muuttavan uuteen taloon kun sellainen rakennettiin vanhan tilalle, tuotiin uuteen taloon vanhan talon tulisijan kiviä, tuhkaa, multaa tai hirsiä.^[4]

Saunatonttu

Pääartikkeli: Saunatonttu

Saunatontun on uskottu asuvan saunassa kiukaan ja seinän välisessä pienessä tilassa. Luonteeltaan saunatonttu on yleensä kuvattu hyväntahtoiseksi, hyväsydämiseksi ja hyväntuuliseksi. Sillä on kuitenkin myös vaativa ja vaarallinen puolensa, joten ihmiset ovat pyrkineet olemaan saunatonttunsa kanssa hyvissä väleissä käyttäytymällä saunassa rauhallisesti ja kunnioittavasti. Saunomisen jälkeen saunatontulle on jätetty saunaan löylyä ja vihta. Jos saunatonttua kohdeltiin hyvin, se varmisti saunan toimivuuden, löylyjen puhtauden ja saunojien hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä esti saunaa palamasta.^[5]

Joulutonttu

Pääartikkeli: Joulutonttu

Joulutonttu on joulupukin apulainen. Sen kerrotaan kurkkivan joulun alla ihmisten ikkunoista sisään tarkkaillen, ovatko lapset kilttejä ja ansaitsevatko he joululahjoja. Joulutontut valmistavat joululahjoja joulupukin pajassa Korvatunturilla ja auttavat joulupukkia lahjojen jakamisessa. Joulutonttu kuvataan yleensä pukeutuneena punaiseen nuttuun ja punaiseen tonttulakkiin. Luonteeltaan joulutonttuja kuvataan iloisiksi ja hyväntahtoisiksi kujeilijoiksi, nuorekkaiksi tai lapsekkaiksi olennoiksi. Joulutontut ovat melko uusi tulokas jouluperinteessä, sillä niitä alkoi näkyä lastenkirjoissa vasta 1800-luvun puolivälissä ja Suomessa 1890-luvulla.^[6]

Riihitonttu

Riihitonttu on kuvattu lähes aina ukoksi, joka istuu piippuaan poltellen riihen uunin edessä ja laittaa puita pesään. Martti Haavion arvion mukaan riihitontun alkujuuret johtivatkin todennäköisesti tulenhaltiaan. Riihitontun apua tarvittiin siihen, että uunista saatiin riittävän lämmin viljan kuivattamiseksi mutta ei niin kuumaa, että riihi olisi syttynyt tuleen. Riihitonttu korjasi ihmisen tekemät virheet, sammutti tulipalot ja pelasti ihmisen kuolemasta häkään. Se kertoi sopivasta uunin lämpötilasta näyttäytymällä ihmiselle. Riihitonttu ei pitänyt luvattomista riihessä yöpyjistä ja valvotti näitä metelöimällä.^[7]

Myllytonttu

Myllytontun päätehtävä oli myllystä huolehtiminen ja mylläreiden auttaminen. Myllytonttuja uskottiin asuvan niin vesimyllyissä kuin tuulimyllyissäkin. Myllytonttu esimerkiksi herätteli nukahtaneita mylläreitä, jotta myllynkivet eivät aiheuttaisi kipinöidessään tulipalon vaaraa. Myllytontulle vietiin juhlien aattoina myllyyn hyvää ruokaa. Kaltoin kohdellun myllytontun uskottiin pystyvän pysäyttämään koko myllyn.^[8]

Katso myös

• Maan haltija
• Tonttukivi
• Tontut (televisiosarja)

Lähteet

• Saure, Heikki: Tonttu: tarua ja totta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2021. ISBN 978-951-858-336-6.

Viitteet

Kirjallisuutta

• Suuri tonttukirja, Wil Huygen, WSOY 1978
• Tonttujen kutsu, Wil Huygen, WSOY 1981
• Tonttumaa: tonttuleikkejä, Saara Fränti, Pirjo-Liisa Vilenius, julk. : Suomen naisten liikuntakasvatusliitto. , Saara Fränti. Suomen naisten liikuntakasvatusliitto, 1988
• Luonnonhenget työssä ja touhussa, Geoffrey Hodson,suomentanut Asko Nuotio. Teosofinen seura, 1994
• Pikkuväki – satua vai totta, valokuvat: Pentti Pere, piirrokset ja taitto: Markku Hannula, tekstit: Hannele Suominen, Sirkka-Liisa Hakala. Suominen, Hannele. Satakunnan museo, 1996
• Joulupukin tarina, Sinikka Salokorpi,piirrokset: Väinö Hämäläinen ym., Otava, 1996
• Tonttu – tonttusuvun tarinoita suuresta metsästä, teksti: Marjut Hjelt, kuvat: Jaana Aalto. SKS 1997 ISBN 894.
• Haltiat, tontut ja pirut myllyperinteessä, kirjasen koonnut Jaana Kuivalainen. Vääksyn vesimylly- ja sähkövoimalaitosmuseo, 2000 ISBN 951-98585-0-4
• 24 askelta jouluun, Sirpa Karjalainen, toimittaneet Eeva Halonen ja Leena Järvenpää, kuvitus: Virpi Liinoja, Riitta Rantasalo.. Lasten parhaat kirjat, 2002
• Tonttujen matkassa: joulukirja, toimittaja: Sanna-Mari Hovi, valokuvat: Eeva Mehto , piirroskuvitus: Ulla Vaajakallio. Weilin + Göös, 2003
• Tontut – satua vai totta?, piirrokset Markku Hannula, tekstit: Hannele Suominen ja Sirkka-Liisa Hakala, valokuvat: Pentti Pere. Satakunnan museo, 2004
• Suomalainen tonttukirja, Mauri Kunnas, Otava 2004
• Suomen kansan tonttuaarre, teksti: Eero Ojanen, kuvat Ari Jokinen. Minerva, 2006
• Joulupukin matkassa maailmalla, tekstit ja käsityöt: Soili Turkkinen, valokuvat Marjo Ristilä-Toikka. Turkkisen tarinatuvat, 2008
• Tontut, kirjoittanut Sami J. Anteroinen, kuvittanut Elena Klykova. Perhemediat, 2008
• Joulupukin jalanjäljillä, Mervi Koski, kuvitus: Mika Kolehmainen. Karisto, 2011
• Tontun vuosi, Kirsti Manninen & Aki Paavola. Maahenki, 2011

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tonttu Wikimedia Commonsissa