Viola da gamba

Joachim Tielken, saksalaisen gambarakentajan tekemiä soittimia joita hän valmisti Hampurissa.
Erikokoisia viola da gamboja. Michael Praetorius: Syntagma musicum (1618).
Viola da gamba basso.

Viola da gamba on jousisoitinperhe, jonka eri kokoisia soittimia pidetään polvien välissä.[1] Viola da gambassa on tavallisimmillaan kuusi kieltä (ranskalaisessa bassogambassa seitsemän), jotka viritetään kitaran tavoin kvartteihin ja terssiin.[2]

Viuluperheestä se eroaa muutamin tavoin; siinä on otenauhat puolisävelaskelten välein ja C-kirjaimen muotoiset ääniaukot. Myös sen jousta pidetään kämmen pois- tai ulospäin käännettynä kuten kontrabassoa soitettaessa. Viola da gamba oli suosittu soitin 1600- ja 1700-luvuilla, mutta jäi vähitellen pois käytöstä 1700-luvun loppupuolella. Alussa gamba oli continuosoitin, mutta sille on myös solistisia teoksia. Nykyisen ulkomuotonsa se sai jo 1400-luvulla. Nyttemmin vanhan musiikin esittäjät ovat elvyttäneet gambansoittoa. Muun muassa Johann Sebastian Bach ja Marin Marais sävelsivät musiikkia tälle soittimelle. Gamban ääni on hiljaisempi kuin esimerkiksi sellon. Toisaalta gambassa on enemmän yläsäveliä, joten sen ääni on täyteläisempi.[1]

Sibelius-Akatemiassa ja monissa muissa eurooppalaissa musiikkikorkeakouluissa voi nykyisin opiskella myös viola da gamban soittoa.[3]

Yleisesti luullaan gamban olevan sukua lähinnä viululle ja sellolle, mutta todellisuudessa se on enemmän sukua muun muassa kitaralle. Kontrabasso on bassogamban moderni jälkeläinen, eikä sekään siis kuulu viuluperheeseen.[4]

Pardessus de viole

Pardessus de viole on pienin ja korkeaäänisin gamba. Siinä on joko viisi tai kuusi kieltä. Kaikukopan pituus on noin 300–330 mm eli hieman viulua pienempi. Viisikielisen viritys on g – d1 – a1 – d2 – g2, kuusikielisen g – c1 – e1 – a1 – d2 – g2.

Diskanttigamba

Koko on viulun ja alttoviulun väliltä, kaikukoppa n. 335–390 mm. Viritys d – g – c1 – e1 – a1 – d2.

Alttogamba

Noin 430–450 mm. Alttogamba on hieman alttoviulua isompi. Viritys A – d – g – h – e1 – a1.

Tenorigamba

Noin 480–550 mm. Viritys G – c – f – a – d1 – g1.

Bassogamba

Kooltaan selloa vastaava, kieliä 6 tai 7. Viritys D – G – c – e – a – d1, seitsemännen kielen A1.

Violone (kontrabassogamba)

Hieman kontrabassoa pienempi, koppa hieman yli tai alle 1 000 mm, viritys bassogambaa oktaavia matalampi.

Lähteet

  1. ↑ a b About the Viol Viola da Gamba Society of America. Arkistoitu 2.9.2018. Viitattu 23.6.2018.
  2. ↑ Vanhala, Antto & Karlson, Anu & Luolajan-Mikkola, Markku: Jousisoittimet Suomalainen barokkiorkesteri - FiBO. Viitattu 23.06.2018.
  3. ↑ Vanha musiikki Taideyliopisto – Uniarts.fi. Viitattu 23.06.2018.
  4. ↑ The Viola da gamba Family Orpheon Foundation, museum musical instruments. 30.01.2014. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 23.06.2018.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viola da gamba.
  • The Violin (or viola da braccio) and the Viola da gamba Families Differences and Similarities Orpheon Foundation, museum musical instruments. 21.06.2011. Arkistoitu 18.5.2013. Viitattu 23.6.2018.
  • Blumberg, Roger E.: Basic open position chords for Viola da Gamba and Lute The Cipher. 2002. Arkistoitu 29.3.2018. Viitattu 23.6.2018.
  • Ogle, Charlie: Violas da Gamba Violadagamba.com. Viitattu 23.6.2018.
  • Togaman GuitarViols - History of the GuitarViol Togaman Guitarviol. 2018. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 23.6.2018.
  • Viol Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.6.2018.
  • Gamba (Arkistoitu – Internet Archive). Pirkanmaan musiikkiopisto.
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.