Tallinnan pimeys

Tallinnan pimeys
Tallinn pimeduses
Ohjaaja Ilkka Järvi-Laturi
Käsikirjoittaja Paul Kolsby
Tuottaja Lasse Saarinen
Säveltäjä Mader
Kuvaaja Rein Kotov
Leikkaaja Christopher Tellefsen
Lavastaja Toomas Hörak
Pääosat
  • Ivo Uukkivi
  • Milena Gulbe
Valmistustiedot
Valmistusmaa
  • Viro
  • Suomi
Tuotantoyhtiö
  • Upstream Pictures
  • Filmzolfo Oy
Ensi-ilta
  • Toronton elokuvajuhlat 12.9.1993
  • Suomessa 11.3.1994
Kesto 99 min
Alkuperäiskieli viro
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
[ Muokkaa Wikidatassa ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OKNimi-testi OK

Tallinnan pimeys on virolais-suomalaisena yhteistyönä vuonna 1993 valmistunut elokuva, jonka on ohjannut Ilkka Järvi-Laturi.[1]

Juoni

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

On vuosi 1991 ja Viro on jälleen itsenäinen valtio. Sen miljardin dollarin arvoinen kultavaranto oli siirretty salaa Pariisiin ennen neuvostoliittolaisten miehitysjoukkojen saapumista. Pariisissa kätkettyä kultaa säilytettiin yli 50 vuotta kunnes se palautettiin Viroon. Venäläinen rikollispomo on päättänyt saada kullan itselleen pimentämällä kerralla koko Tallinnan kaupungin. Siihen hän tarvitsee Tallinnan sähkölaitoksella työskentelevän teknikon apua. Miehelle luvataan palkkioksi 5 000 dollaria, joita hänen raskaana oleva vaimonsa sanoo tarvittavan kipeästi syntyvän lapsen ruokaan. Teknikon lähdettyä sähkölaitokselle, vaimon synnyttämisen aika koittaa yllättäen. Kaupungissa vallitsee täydellinen pimeys, eikä sairaalassa ennenaikaisesti syntyneen lapsen keskoskaappiin saada sähköä.

Arvioita ja palkintoja

Tallinnan pimeys sai vuonna 1993 Rainer Werner Fassbinderin mukaan nimetyn palkinnon Mannheimin elokuvafestivaaleilla 1993 ja hopeisen Alexander-palkinnon Thessalonikin elokuvafestivaaleilla.[2]

Variety-lehdessä New Yorkissa esitetty Tallinnan pimeys sai hyvin myönteisen vastaanoton. Sitä pidettiin vaatimattomana mutta kunnianhimoisena ja jännittävänä trillerinä, joka käyttää vaikuttavasti Viron pääkaupunkia taustanaan.[3]

Tallinnan pimeys on Helsingin Sanomien Helena Yläsen mielestä puhdas amerikkalaistyylinen viihdejännäri, jollaisen kaavaa Järvi-Laturi on kuitenkin varioinut komedian suuntaan onnistuneesti ja tehnyt siitä tarinan elämänhalusta.[4]

Elokuva esitettiin Suomessa televisiossa jo puoli vuotta teatterikierroksensa jälkeen. Helsingin Sanomien televisiosivuilla Mikael Fränti luonnehti sitä rämäkäksi ja suoraviivaiselta näyttäväksi toimintafilmiksi, jonka Järvi-Laturi ohjaa taitavasti: ”Kohtaukset toimivat, kerronnassa on särmää ja voimaa, vinot kuvat ja nopeat leikkaukset tuntuvat perustelluilta. Mustavalkokuvan vaihdos väriliseksi on looginen.” Hän kehui myös näyttelijöitä mutta moitti toimintavauhdin äityvän lopussa jopa epäuskottavaksi.[5]

Video-oppaassa vuodelta 1994 Olavi Similä piti Tallinnan pimeyttä kankeana ja ylinäyteltynä ja antoi sille kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[1]

Lähteet

  1. a b Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
  2. TV2 Teatterille palkitut ohjelmat. Yle Vintti. Arkistoitu 4.1.2019. Viitattu 15.7.2017.
  3. Ilkka Järvilaturille kiitosta Variety-lehdessä. Helsingin Sanomat, 11.3.1994, s. 54. Näköislehti (maksullinen).
  4. Ylänen, Helena: Ryöstö Tallinnassa. Helsingin Sanomat, 12.3.1994, s. 58. Näköislehti (maksullinen).
  5. Fränti, Mikael: Tallinnan pimeys tulee jo nyt televisioon. Helsingin Sanomat, 31.8.1994, s. 59. Näköislehti (maksullinen).
  • n
  • k
  • m
Pitkät elokuvat (ohjaus)
Lyhytelokuvat (ohjaus)
  • Arsenikkia ja wanhoja peniksiä (1983)
  • Pappa ja radio (1985)
  • Muuan yö (1986)
  • Kenkää korjaamassa (1986)
  • Come with Us (1986)
  • Enso Solaris (1987)
  • Kaasari (1989)