Riemukaari (Pariisi)

Riemukaari punaisella.

Riemukaari (ransk. Arc de Triomphe) on yksi Pariisin riemukaarista ja yksi kaupungin kuuluisimmista nähtävyyksistä. Napoléon Bonaparte aloitti sen rakentamisen vuonna 1806. Napoléon syöstiin kuitenkin vallasta ja rakennelma valmistui vasta 1836.^[1] Sen suunnitteli arkkitehti Jean Chalgrin, joka kaiverrutti siihen Napoléonin sodissa taistelleiden kenraalien nimet. Ulkopuolella sitä koristavat monet kohokuvat kuvastamassa aikaisempia taisteluita, joissa Napóleon oli mukana. Myöhemmin Riemukaaren alle on sijoitettu ensimmäisessä maailmansodassa taistelleen tuntemattoman sotilaan hauta.

Riemukaari sijaitsee Pariisin länsiosassa Place Charles de Gaulle -nimisellä aukiolla (ent. Place de l’Étoile, Tähtiaukio). Aukio on samalla liikenneympyrä, josta lähtee 12 leveää puistokatua säteittäisesti eri suuntiin. Kuuluisin niistä on itäkaakosta, Place de la Concordelta Riemukaarelle johtava Avenue des Champs-Élysées, johon nähden riemukaari on kohtisuorassa. Sen suorana jatkeena Riemukaaren toisella puolella on Avenue de la Grande-Armée, joka johtaa (nimeään välillä vaihtaen) La Défenselle. Molemmat kadut ovat osa Pariisin halki kulkevaa Axe historique -kaupunkiakselia, joka kulkee siten myös Riemukaaren läpi. Aukion alla sijaitsee Pariisin metron risteysasema Charles de Gaulle-Étoile.

Alkujaan Riemukaari sijaitsi Pariisin rajalla ja oli porttina aiemmin 1780-luvulla rakennetulla kaupunginmuurilla, jonka kohdalla nykyisin on Pariisin keskimmäinen bulevardien kehä. Nykyisen kaltaiseksi Riemukaaren ympäristö rakennettiin Napoleon III:n aikana, jolloin rakennettiin myös useimmat aukioilta alkavat puistokadut.

Riemukaari on keskimmäinen kolmesta riemukaaresta, jotka sijaitsevat samalla kaupunkiakselilla. Keskustan puoleisessa päässä on 1808 valmistunut Arc de Triomphe du Carrousel ja La Défensessä 1989 rakennettu moderni Grande Arche.

Veistosten yksityiskohtia

Neljä tärkeintä veistosryhmää ovat:

Vuoden 1792 Lähtö (toiselta nimeltään La Marseillaise), tekijä François Rude
Vuoden 1810 Riemuvoitto, tekijä Jean-Pierre Cortot
Vuoden 1814 Vastarinta, tekijä Antoine Étex
Vuoden 1815 Rauha, tekijä Antoine Étex

Vuoden 1792 Lähtö
La Marseillaise
Vuoden 1810 Riemuvoitto
Vuoden 1814 Vastarinta
Vuoden 1815 Rauha

Kuusi matalaa pintareliefiä on veistetty kaaren neljälle sivulle ja ne esittävät kohtauksia Ranskan vallankumouksesta ja Napoleonin imperiumista. Niistä neljä sijaitsee kaaren etuosissa veistosryhmien yllä ja kaksi kaaren sivuilla:

Kenraali Marceau’n hautajaiset 20. syyskuuta 1799, tekijä .P.H. Lamaire (eteläsivu oikealla),
Aboukirin taistelu 25. heinäkuuta 1799, tekijä Bernard Seurre (eteläosa vasemmalla),
Jemappesin taistelu 6. marraskuuta 1792, tekijä Carlo Marochetti (itäsivu),
Kulku Arcolen sillalle15. marraskuuta 1796, tekijä Jean-Jacques Feuchère (pohjoissivu oikealla),
Alexandrian valtaus 3. heinäkuuta 1798, tekijä John-Étienne Chaponnière (pohjoissivu vasemmalla),
Austerlitzin taistelu 2. joulukuuta 1805, tekijä Jean-François-Théodore Gechter (länsisivu)

Kenraali Marceau’n hautajaiset 20. syyskuuta 1799
Aboukirin taistelu 25. heinäkuuta 1799
Jemappesin taistelu 6. marraskuuta 1792
Kulku Arcolen sillalle 15. marraskuuta 1796
Alexandrian valtaus 3. heinäkuuta 1798
Austerlitzin taistelu 2. joulukuuta 1805

Attika

Attika on koristeltu 30 kilvellä ja gladiuksella. Kilpiin on kaiverrettu vallankumouksen ja imperiumin suuret taistelut: Valmy, Jemappes, Fleurus, Montenotte, Lodi, Castiglione, Rivoli, Arcole, Pyramides, Aboukir, Alkmaer, Zürich, Heliopolis, Marengo, Hohenlinden, Ulm, Austerlitz, Iena, Friedland, Somosierra, Essling, Wagram, Moskowa, Lützen, Bautzen, Dresde, Hanau, Montmirail, Montereau ja Ligny.

Attikan kilpiin kaiverretut taistelut (huomaa kalligrafia)

Friisi

Friisin matalat reliefit kiertävät suuren palkiston jokaiselle neljälle sivulle. Ne kuvaavat:

Armeijan lähtö, tekijät Brun, Georges Jacquot ja Laité. Tässä friisissä voidaan nähdä useita vallankumouksen ja imperiumin hahmoja. Vasemmalta oikealla voidaan erottaa Chenier, Moitte, Roland, Me Roland, Penthièvre, Marceau, Hoche, Soult, Carnot, Cambronne, Joubert, Latour d'Auvergne, Championnet, Jourdan, Beurnonville, La Fayette, Sieyes, Orléansin herttua, Bailly, Bourbonin herttua, Talleyrand, Mirabeau, Custine, Foy, Desaix, Chartresin herttua, Masséna, Kléber, Houchard, Kellermann, Daboville, Lefebvre, Augereau, Dumouriez, Miranda, Gouvion St Cyr, Eugène ja Joséphine de Beauharnais, David, Gossec, Rouget de l'Isle.
Armeijan paluu, tekijät Louis-Denis Caillouette, François Rude ja Bernard Seurre

Arkadit

Suuriin arkadeihin on lisätty allegorisia figuureja, jotka edustavat roomalaisen mytologian hahmoja (tekijä James Pradier).

allegorinen figuuri
allegorinen figuuri
allegorinen figuuri
allegorinen figuuri

Suurten arkadien pilarien sisäsivulle on kaiverrettu vallankumouksen ja imperiumin suurten taistelujen nimet.

Suuriin arkadeihin kaiverretut taistelut (huomaa erottajat)

Pieniin arkadeihin on lisätty allegoriset figuurit, jotka esittävät jalkaväkeä (tekijä Théophile Bra), ratsuväkeä (tekijä Achille-Joseph-Étienne Valois), tykistöä (tekijä Jean-Baptiste Joseph Debay) ja merivoimia (tekijä Émile Seurre).

Allegorinen figuuri, joka esittää jalkaväkeä
Allegorinen figuuri, joka esittää ratsuväkeä
Allegorinen figuuti, joka esittää tykistöä
Allegorinen figuuri, joka esittää merivoimia

Pienten arkadien sisäsivulle on kaiverrettu vallankumouksen ja imperiumin merkkihenkilöitä. Taisteluissa kuolleiden nimet ovat alleviivattu.

Pohjoispilari
Eteläpilari
Itäpilari
Länsipilari

Vallankumouksen ja imperiumin merkkihenkilöiden nimien ylle on sijoitettu neljä matalaa reliefiä. Ne esittävät vallankumouksen ja imperiumin tunnettuja taisteluja:

Attribuutti voitoille pohjoisessa, tekijä François Joseph Bosio. Kohtaus kuvaa Austerlitzin, Ienan, Friedlandin, Ulmin, Wagramin ja Eylaun taisteluja.
Attribuutti voitoille etelässä, tekijä Gérard. Kohtaus kuvaa Marengon, Rivolin, Arcolen ja Lodin taisteluja.
Attribuutti voitoille idässä, tekijä Valcher. Kohtaus kuvaa Alexandrian, Pyramidien, Aboukirin ja Heliopolin taisteluja.
Attribuutti voitoille lännessä, tekijä Jean-Joseph Espercieux. Kohtaus kuvaa Jemmapesin ja Fleuris’n taisteluja.

Attribuutti voitoille pohjoisessa
Attribuutti voitoille etelässä
Attribuutti voitoille idässä
Attribuutti voitoille lännessä

Tuntemattoman sotilaan hauta

Riemukaaren alla on tuntemattoman sotilaan hauta. Muistomerkissä lukee: Ici repose un soldat français mort pour la patrie 1914–1918 (”Tässä lepää tuntematon ranskalainen sotilas; kuollut isänmaan puolesta 1914–1918”).