Osterivinokas

Osterivinokas
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:	Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Sienet Fungi
Kaari:	Kantasienet Basidiomycota
Alakaari:	Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka:	Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka:	Agaricomycetidae
Lahko:	Agaricales
Heimo:	Pleurotaceae
Suku:	Isovinokkaat Pleurotus
Laji:	ostreatus
Kaksiosainen nimi
Pleurotus ostreatus (Jacq.) P. Kumm. [2]
Katso myös
Osterivinokas Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Osterivinokas (Pleurotus ostreatus) on lahottajasieniin tarkemmin valkolahosieniin kuuluva, vaaleanvärinen ruokasieni. Suomessa sieni on huomattavan eteläpainotteinen lehtosieni, jota esiintyy kannoissa ja lahoavissa puissa, mutta sitä myös viljellään. Tuntomerkkeinä ovat huomattavan tiheät heltat ja epäkeskinen kasvu, esiintyminen ryhminä, lyhyt varsi ja valkoisen harmaa, nuorempana litteä, myöhemmin kupera lakki. ^[3] Kaiken kaikkiaan vaihtelevuutta esimerkiksi värityksessä on paljonkin.

Osterivinokas sisältää lipidejä, steroideja (ergosteroli), rasvaliukoisia vitamiineja, B-ryhmän vitamiineja, mono-, oligo- ja polysakkarideja (beta-glukaani nimeltään pleuraani), aminohappoja, peptidejä, glykoproteiinia (lektiini), kitiinin kaltaista kuitua, entsyymejä ja alifaattisia hiilivetyjä.

Osterivinokas on maailmanlaajuisesti yksi eniten viljellyistä sienilajeista herkkusienten jälkeen. Se kasvaa hyvin vaatimattomassa olkisubstraatissa ja tuottaa runsaan sadon.

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Osterivinokkaalla on suotuisa vaikutus rasva-aineenvaihduntaan, se voi vahvistaa elimistön vastustuskykyä bakteeri- ja virusinfektioita (esim. syylät) vastaan ja lisäksi se on hyvin monipuolinen ravintolähde.

Osterivinokasta voidaan käyttää ravinnoksi eri tavalla valmistaen.

Kuivattua ja jauhettua osterivinokasta käytetään sisäisesti nautittuna rohdoksena, lähinnä syylien hoidossa. Eniten tutkittu osterivinokkaan vaikutuksista lienee sen kolesterolia laskeva vaikutus. Rotilla, jotka saivat 5 % osterivinokasta sisältävää ruokaa, laski seerumin kolesteroli 82 % ja maksan kolesteroli 55 %, kahdeksan viikon koejakson aikana^lähde?. Osterivinokas stimuloi kolesterolia hajottavaa entsyymiä (7-alfa-hydroksylaasi)^lähde?. Lisäksi osterivinokas sisältää monakoliini K:ta, joka estää kolesterolia syntetisoivaa entsyymiä. Osterivinokas vähentää peroksidiradikaalien muodostumista ja LDL:n hapettumista in vitro eli se toimii antioksidanttina. Eräässä tutkimuksessa betaglukaani edisti bakteeri-infektioille altistettujen hiirten eloonjäamistä. Osterivinokkaalla näyttäisi myös olevan syövältä suojaavaa vaikutusta sekä antiviraalista (virusten kasvua estävää) vaikutusta.

• Laji.fi: Osterivinokas (Pleurotus ostreatus)
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli: Osterivinokas (Pleurotus ostreatus)
• Kotimaiset kasvikset: osterivinokas
• Osterivinokas.fi - blogi osterivinokkaan viljelystä ja kokeiluista viljelyissä
• Food Component Database (FooDB): Oyster mushroom (Pleurotus ostreatus) (englanniksi)
• Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Pleurotus ostreatus (oyster mushroom) (englanniksi)