Liisa Erkintytär

Rukoilevaisuus
Osa artikkelisarjaa

Henkilöitä 1700-luku Liisa Erkintytär Abraham Achrenius Antti Achrenius Anna Haapakoski Bengt Jakob Ignatius Gustaf Rancken Anna Rogel Juliana Söderborg 1800-luku Johan Dahlberg Kustaa Heinikkala Efraim Jaakola Matti Merivirta Matti Paavola Matti Pukanhaava Henrik Renqvist Mikael Rostedt Juhana Uusikartano 1900-luku Anssi Simojoki
Liike Karjalan rukoilevaisliike Suomen rukoilevaisen kansan yhdistys Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys
Opistot Eurajoen kristillinen opisto
Media Continuationer om gamla och nya saker Länsi-Suomen Herännäislehti
Kulttuuri Vanha virsikirja (1701) Halullisten sielujen hengelliset laulut (1790) Siionin virret (1790) Armon lapset veisatkaa (2006) Biblia Herännäisjuhlat Rukoilevaisten kesäseurat
Lisää aiheesta Hyppyherätys
n k m

Liisa Erkintytär (s. 1733 – kuolinaika tuntematon) oli kalantilainen paimentyttö ja Länsi-Suomen rukoilevaisuuden käynnistäjä.^[1]

Liisa Erkintytär koki uskonnollisen herätyksen 23-vuotiaana, pyhäinpäivänä 1756. Tällöin näki itsensä ja läheisensä joutuvan syntien takia kadotukseen. Hän joutui ekstaattiseen tilaan, joka tarttui muihinkin kyläläisiin. Se synnytti uskonnollisen liikkeen, joka levisi varsinkin naisten keskuudessa.^[1]

Liisa Erkintyttären tiedetään lukeneen ennen herätyskokemustaan brittiläisen puritaanipapin Arthur Dentin teosta Totisen käändymisen harjoitus (suom. 1732^[2]^[3]). Hänen elämänsä myöhempiä vaiheita vuodesta 1759 ei tunneta, mutta niihin liittyviä käsityksiä ja uskomuksia on kansanperinteessä paljon.^[1]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 5. Viisisataa pienoiselämäkertaa, s. 163–164. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-1846-0.
↑ Tuija Laine, English Puritan Literature in the Swedish Realm in the seventeenth and eighteenth centuries – translation phases (Arkistoitu – Internet Archive). s. 44. PDF.
↑ Käännetty ruotsinnoksesta: Arthur Dent, En sann omwändelses öfning, […] beskrifwen af Arthur Dent, och nu effter mångas åstundan och begäran, af tyska språket, på swänskan transfererat och öfwersatt, Götheborg, Zacharias Hagemann, 1702