Lehdistötiedote

Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Lehdistötiedote on tiedotusvälineille lähetettävä teksti, joka on tarkoitettu uutisena julkaistavaksi. Lehdistötiedotteita lähettävät pääasiassa eri organisaatiot, kuten yritykset, järjestöt ja yhdistykset. Joskus myös julkisuuden henkilöt lähettävät lehdistötiedotteita. Yleensä lehdistötiedotteen sisältö liittyy johonkin ajankohtaiseen tapahtumaan, jolla lähettäjän arvion mukaan on uutisarvoa. Lehdistötiedotteen kehitti yhdysvaltalainen Ivy Lee.

Aikaisemmin tiedotteet lähetettiin postitse tai faksilla, nykyisin sähköposti on yleisin lähetystapa. Tiedotteiden teosta ja lähettämisestä huolehtivat organisaatioiden tiedottajat tai viestintäosastot. Lehdistötiedotteet ovat osa organisaation ulkoista viestintää. Usein etenkin pienet yritykset ulkoistavat viestinnän joko kokonaan tai osittain viestintätoimistolle, mainostoimistolle tai viestintäkonsultille. Tiedotteiden jakelu voidaan hoitaa myös esimerkiksi uutistoimistojen tai tiedotepalveluiden kautta.

Tiedotteiden jakelusta vastaavat kokoavat tai hankkivat muuten eri tarkoituksiin soveltuvia jakelulistoja. Sanomalehtien ja aikakauslehtien sekä sähköisten viestimien toimitusten lisäksi jakelulistoissa on usein myös tiedotteen alaan erikoistuneita vapaita toimittajia ja tiedotusvälineiden asiantuntija-avustajia.

Suomessa arvopaperimarkkinalaki asettaa pörssiyhtiöille velvollisuuden tiedottaa viivytyksettä yhtiön arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttavat päätökset ja muut seikat. Tiedotusta valvoo Rahoitustarkastus.^[1]

Tiedotteen muoto

Tiedotusvälineet käyttävät tiedotteita uutisten aineistona. Tätä tarkoitusta varten tiedotteiden laatijat kirjoittavat ne usein perinteisen journalistisen uutisen muotoon. Uutismaisia tunnusmerkkejä tiedotteissa on esimerkiksi se, että lähettäjän kannanotot esitetään usein yrityksen jonkin johtajan haastattelurepliikkinä. Tällaisen haastattelurepliikin laatii kuitenkin useimmiten tiedottaja, eikä repliikin sanojaksi mainitulla henkilöllä välttämättä ole repliikin muodon kanssa paljoakaan tekemistä. Toisinaan tiedotusväline saattaa julkaista tiedotteen sellaisenaan tai vain hiukan muokattuna, mutta usein toimitus käyttää vain tiedotteen asiatiedot ja rakentaa uutisen niitä ja muita tietoja käyttäen. Tähän voi vaikuttaa tiedotteen mainos- ja PR-luonne.

Tiedotteen lopussa on usein muutaman rivin perustiedot lähettävästä organisaatiosta sekä lisätietoja antavien henkilöiden yhteystiedot.

Joissakin tapauksissa tiedotteessa on toivomus aikaisimmasta mahdollisesta julkaisuajankohdasta eli niin sanottu embargo.

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lehdistötiedote.

• Ohjeita tiedotteen laatimiseen
• Millainen on hyvä tiedote, STT Viestintäpalvelut
• Milloin julkaista lehdistötiedote (englanniksi)
• Kuinka kirjoittaa vaikuttava lehdistötiedote mainostaaksesi yritystäsi (englanniksi)
• Lehdistötiedotteen optimoinnin pääperiaatteet (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)