LW (taajuusalue)

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Äänisignaalin tie studiosta radiovastaanottimeen. Kohdat - 'AM - Amplitude Modulation' - 'FM - Frequency Modulation' - ovat vaihtoehtoiset; joko/tai. SW-alueen lähetykset ovat amplitudimoduloituja (AM).

LW-taajuusalue[1] (engl. long wave, LW[2]), eli Pitkäaaltotaajuusalue[1], eli pitkäaaltoalue[1] tai vain pitkät aallot[1] on historiallinen yleisradiotoiminnan amplitudimoduloitujen (AM) lähetysten radiotaajuusalue, joka kattaa 50 % LF-taajuusalueesta (LF: 30-300 kHz)[3].

  • taajuusalue; 148,5 kHz–283,5 kHz[2] (fi; -255 kHz[4])
  • aallonpituus; 1 057–2 019 m[5]
  • kaistanleveys; 9 kHz[2] (10 kHz)[4]
  • lähetystaajuudet; 153, 162, 171, …, 279 kHz[2] (sivukaistat 4,5 kHz + 4,5 kHz (5,0+5,0)[2])
  • kanavien määrä; 15[2]
  • modulointitapa; amplitudimodulaatio (AM)[2]
  • käyttö; yleisradiotoiminta[2][4]
  • liikennemuoto; ääniradio[4]

LW-alue on yleisradiotoiminnalle varattujen taajuusalueiden aläpäässä (LW, MW, SW, ULA (FM)). Pitkät aallot ovat ensimmäisiä radioaaltoja, joita on käytetty 1920-luvun alkupuolelta amplitudimoduloituna (AM) yleisradiotoiminnassa. Niiden jatkoksi ovat tulleet keskipitkät aallot (MW), lyhyet aallot (SW) ja toisen maailmansodan jälkeen ultralyhyet radioaallot eli ULA-taajuusalue, jossa lähetykset ovat taajuusmoduloituja (FM), josta syystä ULA-aluetta kutsutaankin usein FM-alueeksi. Vastaavasti amplitudimodulaation alueita (LW, MW, SW) kutsutaan toisinaan AM-alueeksi.

Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) radiotaajuusaluemäärityksessä amplitudimoduloituihin yleisradiolähetyksiin HF-taajuusalueella käytetään taajuusaluetta 148,5 kHz–283,5 kHz; LW-aluetta.

LW-alueen nykyisiä yleisradioasemia

  • Radio România Antena Satelor  Romania, 153 kHz
  • Télédiffusion de France  Ranska, pelkkä aikasignaali, 162 kHz
  • The Mongolian National Broadcaster Mongolia, 164 kHz
  • Radio Méditerranée Internationale Marokko, 171 kHz
  • Ríkisútvarpið-1, Islanti, 189 kHz
  • Ríkisútvarpið-2, Islanti, 189 kHz
  • BBC Radio 4, Yhdistynyt kuningaskunta, 198 KHz
  • The Mongolian National Broadcaster Mongolia, 209 kHz
  • Radio Poland, Puola, 225 kHz
  • The Mongolian National Broadcaster Mongolia, 227 kHz
  • RTL, Ranska, 234 kHz
  • DR P1, Tanska, 243 kHz
  • Entreprise nationale de radiodiffusion sonore, Chaîne 3, Algeria, 252 kHz
  • RTÉ Radio 1, Irlanti, 252 kHz
  • Český rozhlas, Tšekinmaa, 270 kHz

LW-alue Suomessa

Suomessa pitkien aaltojen radiolähetysten voimakkain yleisradioasema oli Lahden radioasema ja sen ensimmäinen lähetyspaikka Lahden vanha radioasema Lahden Radiomäellä. Toinen 'pitkäaaltoasema' - joskaan ei LW-pitkäaaltoalueella (LW; 148,5 -283,5 kHz) - oli Oulu, joka lähetti LW-aluetta korkeammalla 433 kHz:n taajuudella[6]. 433 kHz:ä jää LW- ja MW-alueiden välimaastoon, ollen osa laajempaa MF-taajuusaluetta (300-3000 kHz) kuten MW-aluekkin, LW-alueen ollessa puolestaan osa LF-aluetta (30-300 kHz).

Suomessa ei ole tällä hetkellä (v. 2021) LW-alueen yleisradiotoimintaa.[1]

Radiovastaanotto

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

LW-alueen radiolähetyksiä voi vastaanottaa radiovastaanottimella, jossa on LW-aluevalinta. LW-alue löytynee suurimmasta osasta radiovastaanottimia. Myös autoradiovastaanottimista LW-valinta pääsääntöisesti löytyy.

LW-, MW- ja SW-alueiden ('AM-alueiden') radiolähetyksillä on tyypillisesti pitkä kantama. Näin ollen ne voivat olla yleisradio-ohjelmien kaukokuuntelun, DX-kuuntelun, mielekäs kohde.

Tavallisten radiovastaanottimien lisäksi LW-alueen radiolähetyksiä kuunnellaan myös amatööriradioiden lähetin-vastaanottimilla ja tavallista radiota herkemmillä liikennevastaanottimilla, kuten myös edullisilla 10–30 euron RTL-SDR-USB-sovittimilla Android-, Linux- ja Windows-käyttöjärjestelmällisillä tietokoneilla, tietokonetableteilla ja älypuhelimilla.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Laitinen, Mikko: [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016110428150 Lyhyt-, keski- ja pitkäaaltotaajuus- alueiden käyttö ääniyleisradiotoimintaan (verkkojulkaisu)] (PDF (255.4kt)) 31.10.2005. Valtioneuvosto : Julkaisuarkisto Valto. ”...selvittää lyhytaalto- (SW), keskiaalto- (MW) ja pitkäaalto- (LW) taajuusalueiden käyttöön liittyvä...” Viitattu 9.10.2021.
  2. ↑ a b c d e f g h [https://www.itu.int/en/ITU-R/terrestrial/workshops/RRS-15-Asia/Documents/GE75-E.pdf Broadcasting Assignment Plan GE75] International telecommunication union (ITU). Viitattu 10.10.2021.
  3. ↑ (LM:n %-osuus LF:stä = (LM:n leveys)•100)÷LH:n leveys)
  4. ↑ a b c d Radiotaajuusmääräys 4 AA /2021M (PDF (2,41 Mt)) 3.2.2021. Säädöskokoelma, Finlex. ”148.500 - 255.000 kHz (106.500 kHz); Yleisradioliikenne; Ääniradio; (BC) TX; 9 kHz / 10 kHz; Käyttö GE-75-suunnitelman mukaisesti. Ei käyttöä Suomessa.” Viitattu 10.10.2021.
  5. ↑ ap = valonnopeus m/s / taajuus Hz
  6. ↑ oh2op: Pitkien aaltojen radiohistoriaa (saksaksi) Lahden Radioamatöörikerhon Keskustelufoorumi. 13.12.2020. Viitattu 10.10.2021.

Aiheesta muualla

  • Wikikirjastossa on aihe: Wikikirjasto: Radiotaajuuskirja

Sähkömagneettinen spektri: gammasäteily • röntgensäteily • ultraviolettisäteily • valo • infrapunasäteily • alimillimetrisäteily • mikroaallot • radioaallot

Radiotaajuusalueet: THF • EHF • SHF • UHF • VHF • HF • MF • LF • VLF • ULF • SLF • ELF

Valo: violetti • sininen • syaani • vihreä • keltainen • oranssi • punainen

ITU-radiotaajuusalueet
  • ELF
  • SLF
  • ULF
  • VLF
  • LF
  • MF
  • HF
  • VHF
  • UHF
  • SHF
  • EHF
  • THF
AM-alueet
  • SW ('lyhyet aallot')
  • MW ('keskipitkät aallot')
  • LW ('pitkät aallot')
FM-alueet
  • ULA (ultralyhyet aallot)
Modulaatiot
Muuta