Vuoden 1963 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut |
Joukkueet | 8 (21) |
Isäntämaa | Ruotsi |
Kaupungit | Tukholma |
Ajankohta | 7.–17. maaliskuuta 1963 |
Mitalistit | |
– Kultaa | Neuvostoliitto |
– Hopeaa | Ruotsi |
– Pronssia | Tšekkoslovakia |
Maalintekijä | Vjatšeslav Staršinov (8) Jiří Dolana (8) |
|
Infobox OK |
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1963 järjestettiin Tukholmassa[1] 7.–17. maaliskuuta. Sarjajako kilpailuissa perustui vuoden 1961 asetelmiin. Norja, joka vuonna 1961 oli voittanut B-sarjan ja sijoittunut vuoden 1962 maailmanmestaruuskisoissa viidenneksi, pudotettiin takaisin B-sarjaan, kuten muutkin nousijat. Tämä johtui siitä, että Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakia boikotoivat turnausta, eivätkä ne siksi osallistuneet vuoden 1962 kisoihin.
Neuvostoliitto voitti maailmanmestaruuden isäntämaata paremmalla maalisuhteella, vaikka hävisikin maiden keskinäisen ottelun. Ruotsin oli voittanut turnauksessa kaikki ottelunsa, kunnes se hävisi viimeisessä ottelussaan Tšekkoslovakialle. Yhtä lailla mestaruuden ratkaisseeksi kamppailuksi muodostui yllättäen Itä-Saksan ja Yhdysvaltain välinen ottelu. Turnauksen sääntojen mukaan nimittäin tasapistetilanteessa joukkueiden järjestyksen sarjataulukossa ratkaisi maaliero. Tämä sääntö oli kuitenkin voimassa vain niissä otteluissa, jotka joukkue on pelannut viiden parhaan joukkoon selvinneitä joukkueita vastaan. Ruotsi oli voittanut Yhdysvallat maalein 17–2 ja Neuvostoliitto Yhdysvallat lukemin 9–0. Yhdysvallat johti päätöskamppailuaan Itä-Saksaa vastaan kahden erän jälkeen maalein 2–0, mutta ottelu päättyi lopulta tasapeliin lukemin 3–3. Tämä tiesi Suomen sijoittumista viidenneksi ja maailmanmestaruutta Neuvostoliitolle. Kanada jäi ensimmäistä kertaa maailmanmestaruuskilpailuissa ilman mitalia. Tämä oli viimeinen kerta arvokisoissa, jolloin Kanadaa edusti seurajoukkue.
Turnauksen perusteella karsittiin myös joukkueita vuoden 1964 olympiaturnaukseen.
Turnauksen suurin yleisömäärä, 15 997 henkeä, saavutettiin ottelussa Ruotsi–Tšekkoslovakia. Pienin yleisömäärä oli ottelussa Tanska–Bulgaria, joka pelattiin olympiastadionilla. Maksaneita katsojia oli vain 28.
Suomi turnauksessa
Joukkueen valmentajana toimi kanadansuomalainen Joe Wirkkunen ja joukkueenjohtajana suomenvenäläinen Boris Bogomoloff. Suomi voitti turnauksessa ensimmäistä kertaa Yhdysvallat maailmanmestaruuskilpailuissa, maalein 11–3. Ottelussa Yhdysvaltain joukkueen kapteeni Jack Kirrane hermostui Suomen hallinnasta niin, että hänelle tuomittiin ottelussa 26 jäähyminuuttia. Niistä kaksi oli 10 minuutin jäähyjä, joista jälkimmäinen johti ulosajoon. Raimo Kilpiö ja Matti Keinonen tekivät ottelussa yhteensä kuusi maalia toinen toistensa syötöistä. Suomen joukkueessa yhdistyivätkin Kilpiön ja Keinosen taitokiekko ja Seppo Nikkilän ketjun kovat otteet. Suomen maaleista Yhdysvaltoja vastaan Keinonen teki neljä, Nikkilä kolme ja Kilpiö kaksi. Itä-Saksaa vastaan pelattu ottelu oli aivan loppusekunneille saakka tasalukemissa 0–0, kunnes ajassa 59.48 Itä-Saksa laukoi kaukaa kohti Suomen maalia siten, että laukaus osui suomalaispuolustajaan, muutti suuntaa, osui Saksan Helmut Novyn mailaan ja ohjautui siitä maaliin.[1]
Sarjataulukot
A-sarja Kahden viimeisen joukkueen sijoitus vaihtelee eri lähteissä.[2] | Euroopan-mestaruuskilpailut |
Sija | Pelaaja | Maalit | Syötöt | Pisteet |
1. | Harold Jones | 7 | 5 | 12 |
2. | Sven Johansson | 6 | 6 | 12 |
3. | Vladimir Jurzinov | 5 | 7 | 12 |
3. | Jackie McLeod | 5 | 7 | 12 |
5. | Marshall Tschida | 4 | 8 | 12 |
B-sarja
Ranskan ja Alankomaiden piti pelata B-sarjaan noususta karsintaottelu, mutta Alankomaat antoi luovutusvoiton.
Norja, Sveitsi ja A-sarjan viimeinen Länsi-Saksa karsivat paikasta A-sarjaan vuodeksi 1965.
C-sarja
Mitalistit
| Joukkue | Pelaajat |
1. | URS | Viktor Konovalenko, Boris Zaitsev; Nikolai Sologubov, Aleksandr Ragulin, Eduard Ivanov, Vitali Davydov, Viktor Kuzkin; Boris Maiorov, Vjatšeslav Staršinov, Jevgeni Maiorov, Leonid Volkov, Aleksandr Almetov, Veniamin Aleksandrov, Juri Volkov, Vladimir Jurzinov, Viktor Jakušev, Juri Paramoškin, Stanislav Petuhov. Valmentajat: Arkadi Tšernyšov, Anatoli Tarasov. |
2. | SWE | Lennart Häggroth, Kjell Svensson, Gert Blomé, Nils "Nicke" Johansson, Bert-Ola Nordlander, Roland Stoltz, Per-Olov Härdin, Lars-Eric Lundvall, Hans Mild, Eilert Määttä, Nisse Nilsson, Ronald Pettersson, Ulf Sterner, Sven "Tumba" Johansson, Carl-Göran Öberg, Uno Öhrlund. Valmentaja: Arne Strömberg. |
3. | TCH | Josef Mikoláš, Vladimír Dzurilla, Stanislav Sventek, František Tikal, Rudolf Potsch, Jan Kasper, František Gregor, Vlastimil Bubník, Luděk Bukač, Miroslav Vlach, Ján Starší, Josef Černý, Jiří Dolana, Jaroslav Walter, Jaroslav Jiřík, Stanislav Prýl, František Vaněk. Valmentaja: Jiří Anton. |
Lähteet
- http://hockey365.celeonet.fr/hockeyarchives/mondial1963.htm (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
- http://www.todor66.com/hockey/world/Men_1963.html (englanniksi)
- hokej.snt.cz/ (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
Viitteet
- ↑ a b Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 96. US-Mediat Oy, 1989.
- ↑ Jääkiekkokirja 1963–64 (Arkistoitu – Internet Archive)
|
---|
| 1920–1939 | |
---|
| 1940–1959 | |
---|
| 1960–1979 | |
---|
| 1980–1999 | |
---|
| 2000–2019 | |
---|
| 2020–2029 | |
---|
| Huomioitavaa | Vuosina 1920–1928 maailmanmestaruuskilpailuja järjestettiin vain olympiaturnausten yhteydessä. Vuosina 1932–1968 olympiaturnauksissa ratkaistiin myös kyseisen vuoden maailmanmestaruus. Vuosina 1940–1946 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu 2. maailmansodan vuoksi. Vuodesta 1972 lähtien olympiaturnauksilla ei ole ollut maailmanmestaruuskilpailujen arvoa. Vuosina 1972–1976 olympiavuosina järjestettiin erilliset maailmanmestaruuskilpailut. Vuosina 1980–1988 olympiavuosina ei järjestetty erillisiä maailmanmestaruuskilpailuja. Vuodesta 1992 lähtien olympiavuosina on järjestetty erillinen maailmanmestaruusturnaus. Vuonna 2020 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu koronaviruspandemian vuoksi. |
---|
|
|
---|
| Maailmanmestaruuskilpailut | |
---|
| Miesten maajoukkueet | A-sarjataso | |
---|
| | |
---|
| | |
---|
| | |
---|
| | |
---|
| Muut IIHF:n maajoukkueet | |
---|
| Muut IIHF:n jäsenvaltiot | |
---|
| IIHF:n ulkopuoliset maajoukkueet | |
---|
|
---|
| Naisten maajoukkueet | | | IIHF:n ulkopuoliset naisten maajoukkueet | |
---|
|
---|
| Entiset joukkueet | | | Entiset naisten maajoukkueet | |
---|
|
---|
| Muut arvokisat | |
---|
| Muut IIHF:n maajoukkueturnaukset | |
---|
| Muuta | |
---|
|