Fjodor Tšesnokov

Fjodor Markelovitš Tšesnokov (ven. Фёдор Марке́лович Чесноко́в, 7. toukokuuta 1896 nykyisen Penzan alueen Lopatinon piirin Pylkovon kylä – 25. toukokuuta 1938 Saransk[1]) oli ersämordvalainen kirjailija.

Fjodor Tšesnokov syntyi talonpoikaisperheeseen. Hän työskenteli opettajana, palveli armeijassa ja osallistui Venäjän sisällissotaan. Vuonna 1922 Tšesnokov muutti Moskovaan,[2] jossa hän valmistui Punaprofessorien instituutin kirjallisuusosastosta vuonna 1924 ja Idän kansojen yliopistosta vuonna 1929[1]. Vuoteen 1932 saakka Tšesnokov työskenteli Neuvostoliiton kansojen kirjakustantamon ja oppikirjakustantamon mordvalaisten osastojen toimittajana. Hän laati koulujen oppikirjoja ja kirjoitti Jakstere tešte -lehteen. Vuonna 1933 Tšesnokovista tuli Mordvan kulttuuri-instituutin kirjallisuuden tutkija Saranskissa.[2]

Tšesnokovin ensimmäinen kertomus ilmestyi vuonna 1922. Hän julkaisi kertomuskokoelmia, joiden aiheena oli Venäjän vallankumous, sisällissota, maatalouden kollektivisointi ja taistelu uuden elämäntavan puolesta. Kertomukset perustuivat usein hänen omiin kokemuksiinsa.[2]

Tšesnokov oli yksi ensimmäisistä mordvalaisista näytelmäkirjailijoista. Hän kirjoitti vallankumoushistoriallisia ja ajankohtaisia agitaationäytelmiä, tapakomedioita ja satiireja. Tšesnokov toimi myös lastenkirjailijana ja kirjallisuuskriitikkona sekä osallistui mordvan kirjakielten kehittämiseen.[2]

Tšesnokov teloitettiin Stalinin vainoissa syytettynä vastavallankumouksellisesta toiminnasta. Hänet rehabilitoitiin vuonna 1957.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b Mordovija: Entsiklopedija v dvuh tomah, tom 2, s. 507. Saransk: NIIGN pri pravitelstve RM, 2004. ISBN 5-900029-08-5.
  2. ↑ a b c d Tšesnokov Fjodor Markelovitš Biblioteka mordovskoi literatury. Arkistoitu 23.9.2018. Viitattu 2.4.2021.
  3. ↑ Tšesnokov Fjodor Markelovitš Žertvy polititšeskogo terrora v SSSR. Viitattu 2.4.2021.