Fibroosi

Mikroskooppi­kuva sydän­kudok­sesta, jossa kel­tai­nen on fib­roo­sia. Kuvassa oikealla ja vasemmalla ruskea on amyloidikerrostumaa.

Fibroosi on arpeutumista jota tapahtuu, kun tiivistä sidekudosta muodostuu elimen solukon solujen kuollessa niiden tilalle.[1][2][3] Fibroosia kertyy yleisimmin elimiin joiden solukko uusituu hitaasti tai ei ollenkaan, kuten: sydän, keuhkot, maksa, munuaiset ja haima. Fibroosi haittaa elimen toimintaa. Esimerkiksi sydämessä fibroosi aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa ja äkkikuolemia.[3]

Katso myös

  • Keuhkofibroosi
  • Kystinen fibroosi

Lähteet

  • Tirri, Rauno & Lehtonen, Juhani & Lemmetyinen, Risto & Pihakaski, Seppo & Portin, Petter: Biologian sanakirja, s. 166 . Uudistetun laitoksen 4. painos. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 951-1-17618-8.

Viitteet

  1. ↑ Tirri, Rauno & Lehtonen, Juhani; et al., 2013, s. 166.
  2. ↑ Fibroosi Duodecim Terveyskirjasto – Lääketieteen sanasto. 18.10.2016. Viitattu 17.8.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b Häyrynen, Sanna: Fataalin fibroosin tutkiminen sydämen asiana Oulun ylioppilaslehti. 16.9.2019. Arkistoitu 17.8.2021. Viitattu 17.8.2021.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fibroosi Wikimedia Commonsissa
  • Åker, Anders: Idiopaattinen keuhkofibroosi Nettiterveys.fi. 27.6.2012. Viitattu 17.8.2021.
  • Hartman, Jari & Jeskanen, Leila & Airola, Kristiina: Varjoaineen munuaispotilaalle aiheuttama vaikea fibroosi Aikakausikirja Duodecim. 14/2008. Viitattu 17.8.2021.