Aubrey Beardsley
| Aubrey Beardsley | |
|---|---|
 Aubrey Beardsley, 1896. | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Aubrey Vincent Beardsley |
| Syntynyt | 21. elokuuta 1872 |
| Kuollut | 16. maaliskuuta 1898 (25 vuotta) |
| Taiteilija | |
| Taidesuuntaus | estetismi ja symbolismi |
 Nimikirjoitus | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Symbolismi
Fernand Khnopff, Hopeinen tiara, 1911.
Symbolismi
Fin de siècle | Romantiikka | Dekadenssi | Symbolismi kirjallisuudessa | Venäläinen symbolismi
Symbolisteja
Léon Bakst | Charles Baudelaire | Aubrey Beardsley | Arnold Böcklin | Magnus Enckell | Gustav Klimt | Max Klinger | Stéphane Mallarmé | Gustave Moreau | Mihail Nesterov | Edgar Allan Poe | Sully Prudhomme | Arthur Rimbaud | Konstantin Somov | Émile Verhaeren | Paul Verlaine
Symbolismia
Pahan kukat | Ad Astra | Haavoittunut enkeli | Halla | Kuoleman puutarha | Köynnöksenkantajat | Lemminkäisen äiti | Symposion | Terror Antiquus
Aubrey Vincent Beardsley (21. elokuuta 1872 Brighton, Englanti – 16. maaliskuuta 1898 Menton, Ranska[1]) oli englantilainen kuvittaja ja kirjailija.
Beardsley aikoi ensin pianotaiteilijaksi mutta keskitti sittemmin Edward Burne-Jonesin ja Pierre Puvis de Chavannesin neuvosta harrastuksensa mustavalkoisen taiteen alalle (1893). Hän oli aikansa omintakeisimpia kuvittajia ja kehitti oman persoonallisen tyylin, jonka tyylikäs viiva on jättänyt syviä jälkiä uudemman ajan koristetaiteeseen. Hänen taiteensa oli viileän aistillista pessimismiä ja osui vaiheeseen, jonka kärkinimiä olivat Charles Baudelaire ja Paul Verlaine, keskeisiä henkilöitä Oscar Wilde.[2]
Alkuun Beardsleyn töissä on prerafaeliittisia sävyjä, esimerkiksi Thomas Maloryn Le Morte d’Arthurin kuvitus (1893–1895). Hän oppi sitten japanilaisilta mustan ja valkean pinnan kontrastit, yksinkertaisen viivan tehon ja viivan yksityiskohdat (The Yellow Bookin työt, 1893–1895), lopuksi ranskalaisen 1700-luvun taiteiden hienoudet. Beardsleyn tyylille ominainen on [Joseph Pennell|Pennell-koulukunnan]] kuivaneulatekniikka. Hän piirsi 1896 perustamaansa lyhytikäiseen The Savoy -aikakauskirjaan, kuvitti Alexander Popen The Rape of the Lockin ja Ben Jonsonin VoIponen. Oscar Wilden Salomen kuvitus on hänen tunnetuimpia töitään, parhaimpia Avenue-teatterin ja T. Fisher Unwinin julisteet. Hänen piirustuksiaan on ilmestynyt useita kokoelmia.[2]
Beardsleyn piirroksille ovat tyypillisiä voimakkaat mustan ja valkoisen kontrastit sekä tummasävyinen symbolismi ja eroottisuus. Hänen töissään on vaikutteita prerafaeliiteilta, japanilaisista puupiirroksista ja antiikin Kreikan vaasien koristelusta. Beardsley kuului taiteilijaryhmään, joka julkaisi Yellow Book -aikakauslehteä. Hän kirjoitti lehteen taidetta käsitteleviä artikkeleita ja teki kuvituksia. Hän oli myös aikakauden johtavan kulttuurivaikuttajan Oscar Wilden ystävä ja kuvitti tämän teoksen Salome. Beardsley kuvitti lisäksi Thomas Maloryn kuningas Arthurista kertovan teoksen Le Morte d’Arthur. Lyhyestä urastaan huolimatta Beardsleylla oli suuri vaikutus aikansa kuvataiteeseen, etenkin julistetaiteeseen.
Kuvia
-
The Stomach Dance -
The Peacock Skirt -
Beardsleyn piirtämä Yellow book -lehden kansi. -
Järven neito kertoo Arthurille Excalibur-miekasta. Kuvitusta Thomas Maloryn teokseen Le Morte d'Arthur. -
Tuhannen ja yhden yön tarinoiden kansikuva vuodelta 1897.
Lähteet
- ↑ Aubrey Beardsley Encyclopaedia Britannica. Viitattu 30.8.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Nyström, Usko: Beardsley, Aubrey Vincent. Tietosanakirja osa 11, palsta 138–139. Artikkeli sisältää tekstiä, joka on tuotu tästä tekijänoikeusvapaasta lähteestä. Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1921–1922. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aubrey Beardsley Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
