1950

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1950 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Tapahtumia

tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Lielahden alue siirrettiin Ylöjärven kunnasta Tampereen kaupunkiin.
6. tammikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta tunnusti Kiinan kansantasavallan. Kiinan tasavalta katkaisi diplomaattisuhteensa Britanniaan.
8. tammikuuta – Saksan demokraattisen tasavallan valtiollinen turvallisuuselin Ministerium für Staatssicherheit eli Stasi perustettiin.
12. tammikuuta – Brittisukellusvene HMS Truculent törmäsi Thamesjoella ruotsalaiseen öljytankkeri Dvinaan ja upposi. Onnettomuudessa kuoli 64 henkilöä.^[1]
13. tammikuuta – Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan.
14. tammikuuta – West Pointin kadetti Richard Colvin Cox katosi jäljettömiin poistuttuaan kasarmilta tunnistamattomaksi jääneen miehen kanssa.
15. tammikuuta – Suomessa alkoivat presidentinvaalien valitsijamiesvaalit.
21. tammikuuta − Suomen Moskovan-suurlähettiläs Cay Sundström jätti Neuvostoliiton varaulkoministerille Andrei Gromykolle Suomen vastauksen Neuvostoliiton vuoden 1949 lopussa esittämään, sotarikollisia koskeneeseen noottiin.
26. tammikuuta – Intian uusi perustuslaki astui voimaan. Rajendra Prasadista tuli ensimmäinen Intian presidentti.
26. tammikuuta – Yhdysvaltain ilmavoimien Douglas C-54D -kone katosi jäljettömiin lennollaan Alaskasta Montanaan.
31. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Truman ilmoitti aikeesta kehittää vetypommi.
31. tammikuuta – Viimeiset Guomindangin joukot antautuivat Manner-Kiinassa.
8. helmikuuta – Kansallis-Osake-Pankki täytti 60 vuotta.
9. helmikuuta – Yhdysvaltain senaattori Joseph McCarthy syytti puheessaan Länsi-Virginiassa Yhdysvaltain ulkoministeriötä 205 kommunistin miehittämäksi.
12. helmikuuta – Kommunistit järjestivät mellakoita Pariisissa.
12. helmikuuta – Suomalainen rahtilaiva S/S Karhula upposi Hollannin rannikolla. Onnettomuudessa kuoli 11 henkilöä, pelastuneita oli 16.
13. helmikuuta – Yhdysvallat alkoi asettaa ilmatorjuntatykkejä ydin- ja sotilaskohteiden suojaksi.
14. helmikuuta – Neuvostoliitto ja Kiinan kansantasavalta solmivat YYA-sopimuksen Japania vastaan.
14. helmikuuta – Eduskuntataloon Helsingissä tehtiin pommi-isku.
15. helmikuuta – Juho Kusti Paasikivi valittiin uudelleen Suomen presidentiksi.
17. helmikuuta – James Warburg julisti Yhdysvaltain senaatille: ”Meillä tulee olemaan maailmanhallitus, pidämme siitä sitten tai emme. Ainoa kysymys on, saavutetaanko maailmanhallitus valloittaen vai suostumuksella.”
17. helmikuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti Työväen Akatemian johtajan Reino Oittisen Kouluhallituksen uudeksi pääjohtajaksi Yrjö Ruudun jäädessä eläkkeelle.
19. helmikuuta – Konrad Adenauer yritti aloittaa neuvottelut Itä-Saksan kanssa Saksojen yhdistymisestä.
22. helmikuuta – Albert Einstein varoitti ydinsodan voivan johtaa täydelliseen tuhoon.
27. helmikuuta – Kemin raastuvanoikeus tuomitsi 80 Kemin kapinaan osallistunutta henkilöä kotirauhan rikkomisesta ja kapinasta vankeuteen. Vankeusrangaistusten pituus vaihteli kolmesta kuukaudesta vankeutta yhteen vuoteen ja kahdeksaan kuukauteen kuritushuonetta. Loput kaikkiaan 116 syytetystä vapautettiin.
28. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti pitävänsä Suomen Moskovan-suurlähettilään Cay Sundströmin sotarikollisia koskeneeseen noottiin antamaa vastausta riittämättömänä.
1. maaliskuuta – Klaus Fuchs tuomittiin Yhdysvalloissa vakoilusta Neuvostoliiton puolesta ja salaisten atomipommisuunnitelmien luovuttamisesta.
1. maaliskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen toisen virkakautensa alkaessa.
3. maaliskuuta – Puola ilmoitti aikovansa karkottaa kaikki saksalaiset.
3. maaliskuuta – Oriveden opiston päärakennus tuhoutui tulipalossa. Rakennus oli pohjoismaiden suurin asuttu puurakennus.^[2]
8. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että sillä on atomipommi.
8. maaliskuuta – Kova myrsky riehui eri puolilla Suomea.
8. maaliskuuta – Ensimmäinen Volkswagen Transporter T2 (Type 2). T2 tunnetaan myös nimellä mikrobussi tai kleinbus, jota valmistettiin Saksassa Wolfsburgissa.
9. maaliskuuta – Hilarius Sorjonen rikostovereineen ryösti Helsingissä Vuorimiehenkatu 1:n postikonttorista lähes 2 miljoonaa markkaa.^[3]
12. maaliskuuta – Belgiassa kansanäänestys kannatti 57,7 prosentin tuella kuningas Leopold III:n paluuta, vastaan äänesti 42,3 prosenttia.
15. maaliskuuta − Korkein oikeus antoi päätöksensä asekätkentäjutussa. Kaikkiaan 1 488 henkilöä tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin; suurimmalle osalle vankeusrangaistus oli ehdollinen kolmen vuoden koetusajalla. Ankarimman tuomion, kuusi vuotta kuritushuonetta, sai everstiluutnantti Usko Haahti. Asekätkennän paljastumisesta oli kulunut lähes viisi vuotta.
17. maaliskuuta – Kalifornian yliopisto Berkeleyssä ilmoitti tutkijoiden luoneen alkuainetta numero 98, jolle annettiin nimi kalifornium.
17. maaliskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron K.-A. Fagerholmin hallitukselle ja nimitti eduskunnan puhemiehen Urho Kekkosen muodostaman hallituksen. Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi.
20. maaliskuuta – Puolan hallitus päätti takavarikoida kaiken kirkon omaisuuden.
22. maaliskuuta – Egypti vaati brittijoukkojen vetäytymistä Suezin kanavalta.

huhtikuu–kesäkuu

24. huhtikuuta – Jordania liitti itseensä miehittämänsä Länsirannan.
28. huhtikuuta – Nobel-palkittu fyysikko Frédéric Joliot-Curie erotettiin Ranskan atomitutkimuslaitoksen johtajan virasta. Kymmenettuhannet tiedemiehet eri puolilta maailmaa esittivät Ranskan hallitukselle tapauksen vuoksi vastalauseensa.
4. – 8. toukokuuta – Veturimiesten lakko pysäytti rautatieliikenteen Suomessa lähes kokonaan. ^[4]
6. toukokuuta – Tanskasta löydettiin ”Tollundin mies”, 2 400 vuotta sitten elänyt suoruumis.
9. toukokuuta – Robert Schuman ehdotti Euroopan liittoa rauhanomaisten suhteiden ylläpitämiseksi. Schumanin julistusta pidetään Euroopan unionin alkuna.
13. toukokuuta – Ensimmäinen Formula 1 -sarjan MM-kilpailu ajettiin Englannin Silverstonen radalla^[5]^[6]
24. toukokuuta – Itä-Saksa liittyi Kominformiin.
27. toukokuuta – Linnanmäen huvipuisto avattiin Helsingissä.
31. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi hallituksen lakiesityksen Kemin kapinaan osallistuneiden armahtamisesta.
12. kesäkuuta – Helsinki vietti 400-vuotisjuhliaan.
13. kesäkuuta – Yhdysvaltain entisen presidentin Franklin D. Rooseveltin puoliso Eleanor Roosevelt saapui poikansa, liikemies ja eversti James Rooseveltin kanssa vierailulle Suomeen Suomen Huolto -järjestön kutsumana.
14. kesäkuuta – Helsingin rautatieasema vaurioitui tulipalossa.
25. kesäkuuta – Pohjois-Korean joukot hyökkäsivät Etelä-Koreaan, mikä aloitti Korean sodan.^[7]
25. kesäkuuta – YK:n turvallisuusneuvosto äänesti Etelä-Korean tukemisen puolesta. Neuvostoliitto boikotoi turvallisuusneuvoston istuntoa vaatiessaan Kiinan kansantasavaltaa YK:n jäseneksi.^[7]
28. kesäkuuta – Pohjois-Korean joukot saavuttivat Soulin.^[7]

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Ensimmäiset Yhdysvaltain joukot saapuivat Koreaan miehitystukikohdista Japanista.^[7]
5. heinäkuuta – Ensimmäiset taistelut pohjoiskorealaisten ja Yhdysvaltain Task Force Smithin välillä.
6. heinäkuuta – Saksan demokraattinen tasavalta sopi Puolan kanssa Oder–Neisse-linjasta, Länsi-Saksa ei.
8. heinäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman nimitti kenraali Douglas MacArthurin Koreassa olevien YK-joukkojen ylipäälliköksi.
20. heinäkuuta – Belgian liittokokous palautti kuningas Leopold III:n valtaan.
25. heinäkuuta – Walter Ulbricht valittiin Itä-Saksan kommunistipuolueen pääsihteeriksi.
28. heinäkuuta – Belgiassa puhkesi levottomuuksia ja lakkoja kuningasvallan paluun vuoksi. Liègessä ammuttiin kolme mielenosoittajaa.
31. heinäkuuta – Belgialaisten kuningas Leopold III luopui kruunusta poikansa kruununprinssi Baudouinin hyväksi. Belgian parlamentti nimitti Baudouinin maan hallitsijaksi 11. elokuuta.
8. elokuuta – Winston Churchill tuki ideaa euroarmeijasta Kanadan ja Yhdysvaltain kanssa.
21. elokuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti sisäministeri Lauri Riikosen Kuopion läänin maaherraksi.
2. syyskuuta – Lieksassa tapahtui räjähdysonnettomuus, jossa neljä poikaa sai surmansa.
3. syyskuuta – Formula 1 -luokan MM-sarjan ensimmäisen kauden viimeinen osakilpailu, ja samalla ensimmäinen Italian GP ajettiin Monzan radalla.^[8]^[6]
12. syyskuuta – Kommunistit osoittivat mieltään Berliinissä.
15. syyskuuta – Kenraali MacArthurin komentama Yhdysvaltain X armeijakunta, brittiläiset ja Kansainyhteisön joukot nousivat maihin Korean niemimaan länsirannikon Inchonissa, joka oli Pohjois-Korean hallussa. Samaan aikaan alkoi panssarijoukkojen läpimurto Pusanin piiritysrenkaasta.^[7]
19. syyskuuta – Länsi-Saksa päätti erottaa kaikki kommunistiviranomaiset.
29. syyskuuta – YK:n joukot valloittivat Soulin.^[7]
30. syyskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti oikeuskansleri Toivo Tarjanteen Korkeimman oikeuden presidentiksi.

lokakuu–joulukuu

7. lokakuuta – Kiinalaiset joukot miehittivät Tiibetin.
12. lokakuuta – Yhdysvaltain 8. armeija miehitti Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin.^[7]
15. lokakuuta – Saksan demokraattisessa tasavallassa kommunistit saivat 99,7 % äänistä vaaleissa.
20. lokakuuta – Itävalta julisti kommunistipuolueen laittomaksi.
1. marraskuuta – Paavi Pius XII määräsi uuden dogman: Neitsyt Maria otettiin ruumiineen taivaaseen.
1. marraskuuta – YK:n pääsihteeri Trygve Lie valittiin uudelle kaudelle. Neuvostoliitto oli syyttänyt Lietä puolueellisuudesta Korean sodassa ja yrittänyt estää hänen uudelleenvalintansa.
2. marraskuuta – Puertoricolaiset nationalistit Oscar Collazzo ja Griselio Torresola yrittivät murhata Yhdysvaltain presidentti Harry S. Trumanin.
4. marraskuuta – Euroopan neuvoston jäsenmaat allekirjoittivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen.
8. marraskuuta – Ensimmäinen ilmataistelu suihkuhävittäjien välillä tapahtui, kun Yhdysvaltain ilmavoimien luutnantti Russell J. Brown ampui alas kaksi MiG-15-konetta F-80 Shooting Star -koneellaan.
15. marraskuuta – 14 ihmistä kuoli kahden junan törmäyksessä Norjan Telemarkissa.
21. marraskuuta – 21 ihmistä kuoli ja 61 loukkaantui Canoe Riverin junaonnettomuudessa Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa.
22. marraskuuta – Brittien vastaisia mellakoita Egyptissä.
26. marraskuuta – Korean sota: kiinalaisia joukkoja – virallisen ilmoituksen mukaan vapaaehtoisina – siirtyi Pohjois-Koreaan aloittaen massiivisen vastahyökkäyksen Yhdysvaltain merijalkaväen ja 8. armeijan joukkoja vastaan. Kahden päivän taistelujen jälkeen 8. armeija pakotettiin vetäytymään.^[7]
30. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman uhkasi käyttää ydinaseita Koreassa.
3. joulukuuta – Etna purkautui Sisiliassa.
3. joulukuuta – Manfred Schmidtin Nikke Knatterton -sarjakuva alkoi ilmestyä länsisaksalaisessa Quick-kuvalehdessä.
10. joulukuuta – Nobelin palkinnot jaettiin 50. kerran.
24. joulukuuta – Skottinationalistit veivät kuningas Edvard I:n vuonna 1296 anastaman Sconen kiven Westminster Abbeysta.
24. joulukuuta – Liikennöitsijä Johan August Löflund surmasi ampumalla kaksi perheriitaa jouluaattona rauhoittamaan tullutta poliisia, nuoremmat konstaapelit Eino Kääriäisen ja Ailo Virtasen Riihimäellä.^[9]

tuntematon päivämäärä

Giuseppe Farina, ensimmäinen Formula 1 -maailmanmestari

maaliskuu – Vuodesta 1891 ilmestyneen The Strand Magazine -aikakauslehden viimeinen numero ilmestyi Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
lokakuu – Italialaissyntyinen ydinfyysikko Bruno Pontecorvo loikkasi Yhdistyneestä kuningaskunnasta Suomen kautta Neuvostoliittoon. Tapaus herätti runsaasti huomiota läntisessä maailmassa; eräät lehdet kirjoittivat – tosin perusteettomasti – jopa joidenkin suomalaisten poliitikkojen olleen mukana järjestämässä Pontecorvon loikkausta.
marraskuu – Ensimmäinen Kustannusosakeyhtiö Otavan julkaisema Mitä missä milloin -vuosikirja ilmestyi. Kirjan ensimmäinen kappale luovutettiin presidentti J. K. Paasikivelle.
Giuseppe Farina voitti Formula 1 -maailmanmestaruuden sarjan ensimmäisellä kaudella.^[10]
Ranskassa kumottiin kolmannen tasavallan aikana vuonna 1886 säädetty laki, joka kielsi maata hallinneiden hallitsijasukujen (Bourbon, Orléans ja Bonaparte) jäseniä asumasta maassa.

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

3. tammikuuta – Victoria Principal, yhdysvaltalainen näyttelijä
4. tammikuuta – Laura Jäntti, suomalainen teatteriohjaaja
5. tammikuuta – Halvdan Sivertsen, norjalainen muusikko
5. tammikuuta – Darius Waldemar Witkowski (”Dario”), puolalaissyntyinen iskelmälaulaja
6. tammikuuta – Peder Biese, suomalainen ekonomi, yritysjohtaja ja pääomasijoittaja (k. 2017)
7. tammikuuta – Arto Sotavalta, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1990)
11. tammikuuta – Juha Korkeaoja, suomalainen poliitikko
15. tammikuuta – Roar Flåthen, norjalainen ammattiyhdistysjohtaja
16. tammikuuta – Kalle Könkkölä, suomalainen poliitikko ja kansalaisaktivisti (k. 2018)
16. tammikuuta – Aino Suhola, suomalainen kirjailija, toimittaja ja kansanedustaja
21. tammikuuta – Billy Ocean, yhdysvaltalainen laulaja
23. tammikuuta – Richard Dean Anderson, yhdysvaltalainen näyttelijä
23. tammikuuta – Suzanne Scotchmer, yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja professori
25. tammikuuta – Jarmo Tulonen, suomalainen näyttelijä
26. tammikuuta – Jörg Haider, itävaltalainen poliitikko (k. 2008)
27. tammikuuta – Derek Acorah, englatilanen meedio ja televisiopersoona (k. 2020)
28. tammikuuta – Gro Anita Schønn, norjalainen laulaja (k. 2001)
28. tammikuuta – Timo Tervo, suomalainen laulaja, säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja (k. 2014)
29. tammikuuta – Jody Scheckter, eteläafrikkalainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari 1979)^[11]
3. helmikuuta – Markku Puputti (”Markku Aro”), suomalainen laulaja
3. helmikuuta – Sami Itkonen, suomalainen muusikko, lauluntekijä ja kapellimestari (k. 2012)
5. helmikuuta – Claes Månsson, ruotsalainen näyttelijä, koomikko, käsikirjoittaja ja ohjaaja
6. helmikuuta – Natalie Cole, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä (k. 2015)
11. helmikuuta – Mauri Kunnas, suomalainen graafikko, kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä (Nyrok City)
13. helmikuuta – Peter Gabriel, englantilainen muusikko (”Genesis”)
19. helmikuuta – Pauli Matti Juhani Leskinen (”Juice”), suomalainen muusikko, sanoittaja, laulaja ja lauluntekijä (k. 2006)
22. helmikuuta – Jarmo Heikkinen, suomalainen näyttelijä ja toimittaja
22. helmikuuta – Lenny Kuhr, alankomaalainen laulaja ja laulunkirjoittaja
23. helmikuuta – Arto Rintamäki, suomalainen näyttelijä ja muusikko
24. helmikuuta – Torill Eide, norjalainen kirjailija
25. helmikuuta – Neil Jordan, ohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja
26. helmikuuta – Toimi Kankaanniemi, suomalainen poliitikko ja ministeri
2. maaliskuuta – Karen Carpenter, yhdysvaltalainen laulaja (”The Carpenters”) (k. 1983)
2. maaliskuuta – Lauri Lajunen, professori, Oulun yliopiston rehtori
3. maaliskuuta – Tim Kazurinsky, yhdysvaltalainen näyttelijä
7. maaliskuuta – Vesa Aaltonen, suomalainen rumpali
11. maaliskuuta – Bobby McFerrin, yhdysvaltalainen laulaja
16. maaliskuuta – Lido Salonen, suomalainen muusikko, lauluntekijä, manageri ja valokuvaaja (k. 2008)
23. maaliskuuta – Rauli Jokelin, suomalainen teatteriammattilainen
23. maaliskuuta – Olav S. Melin, suomalainen teologi, journalisti ja päätoimittaja
30. maaliskuuta – Robbie Coltrane, skotlantilainen näyttelijä ja koomikko (k. 2022)

huhtikuu–kesäkuu

3. huhtikuuta – Elisa Juholin, suomalainen viestinnän dosentti ja tietokirjailija
5. huhtikuuta – Agnetha Fältskog, ruotsalainen laulaja
5. huhtikuuta – Jan Svensson (”Harpo”), ruotsalainen pop-muusikko
12. huhtikuuta – Flavio Briatore, ranskalainen Formula 1 -tallipäällikkö^[12]
13. huhtikuuta – Ron Perlman, yhdysvaltalainen näyttelijä
13. huhtikuuta – William Sadler, yhdysvaltalainen näyttelijä
16. huhtikuuta – David Graf, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2001)
18. huhtikuuta – Jane Coop, kanadalainen pianisti
23. huhtikuuta – Holger K. Nielsen, tanskalainen poliitikko
28. huhtikuuta – James Douglas Muir-Leno (”Jay Leno”), yhdysvaltalainen koomikko, juontaja ja talk-show-isäntä
3. toukokuuta – Rabbe Grönblom, suomalainen yrittäjä, Kotipizza-ketjun perustaja, kunniakonsuli ja kauppaneuvos (k. 2015)
8. toukokuuta – Pierre de Meuron, sveitsiläinen arkkitehti
8. toukokuuta – Nancy Telfer, kanadalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja
11. toukokuuta – John F. Kelly, yhdysvaltalainen kenraali ja ministeri
13. toukokuuta – Gunnar af Hällström, suomenruotsalainen teologi ja pappi
13. toukokuuta – Steveland Hardaway Judkins (”Stevie Wonder”), yhdysvaltalainen muusikko
13. toukokuuta – Joe Johnston, yhdysvaltalainen ohjaaja
15. toukokuuta – Lise Daoust, kanadalainen huilisti
16. toukokuuta – Johannes Georg Bednorz, vuoden 1987 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko
23. toukokuuta – Jacques Accambray, ranskalainen yleisurheilija
24. toukokuuta – Sissel Rønbeck, norjalainen poliitikko
26. toukokuuta – Heikki A. Ollila, suomalainen poliitikko
1. kesäkuuta – Gennadi Manakov, venäläinen kosmonautti
1. kesäkuuta – Hannu Rönkkönen, suomalainen kuvataiteilija (k. 2016)
3. kesäkuuta – Suzi Quatro, yhdysvaltalainen laulaja, muusikko ja näyttelijä
9. kesäkuuta – Trevor Bolder, brittiläinen basisti (”Uriah Heep”)
15. kesäkuuta – Michel Lotito (”Monsieur Mangetout”), ranskalainen viihdetaiteilija (k. 2007)
18. kesäkuuta – Erkki Valtamäki, suomalainen toimittaja, tietokirjailija ja poliitikko
23. kesäkuuta – Maribeth Solomon, kanadalainen säveltäjä ja huilisti
25. kesäkuuta – Anna-Maija Ylimaula, suomalainen professori, arkkitehti ja kirjailija
28. kesäkuuta – Jorma Uotinen, suomalainen tanssija, laulaja ja koreografi

heinäkuu–syyskuu

2. heinäkuuta – Lee Maracle, kanadalainen kirjailija ja kriitikko
3. heinäkuuta – Marja-Leena Lempinen, suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija
5. heinäkuuta – Huey Lewis, yhdysvaltalainen laulaja
6. heinäkuuta – John Byrne, englantilais-kanadalainen sarjakuvapiirtäjä
12. heinäkuuta – Paul Charles Caravello (”Eric Carr”), yhdysvaltalainen rumpali (Kiss)
12. heinäkuuta – Michael Ironside, kanadalainen näyttelijä
16. heinäkuuta – Dennis Priestley, englantilainen dartsinpelaaja
18. heinäkuuta – Richard Branson, brittiläinen liikemies, miljardööri ja seikkailija^[13]
19. heinäkuuta – Olli Ikonen, suomalainen näyttelijä
20. heinäkuuta – Jorma Kukkonen, suomalainen pappi ja poliitikko
2. elokuuta – Jussi Adler-Olsen, tanskalainen kirjailija
2. elokuuta – Hermann Starheimsæter, norjalainen kirjailija
6. elokuuta – Dorian Harewood, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
8. elokuuta – Martine Aubry, ranskalainen poliitikko
10. elokuuta – Pertti Ukkola, suomalainen painija (olympiavoittaja)
11. elokuuta – Stephen Wozniak (”Steve Wozniak”), yhdysvaltalainen tietojenkäsittelyn uranuurtaja (Applen perustaja)
14. elokuuta – Gary Larson, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (Kaukana poissa)
15. elokuuta – Juha Muje, suomalainen näyttelijä (k. 2020)
15. elokuuta – Jorma Ollila, suomalainen talousvaikuttaja (Nokia Oyj:n pääjohtaja 1999–2006)
15. elokuuta – Prinsessa Anne, Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa (Elisabet II:n tytär)
22. elokuuta – Hannu Niittykangas, suomalainen kauppatieteilijä ja yrittäjyyden professori (k. 2011)
27. elokuuta – Helge Sander, tanskalainen poliitikko
30. elokuuta – Li Zhanshu, kiinalainen poliitikko
1. syyskuuta – Ilpo Tiihonen, suomalainen runoilija
3. syyskuuta – Pekka Juhani Maijanen (”Pave Maijanen”), suomalainen muusikko (Mistakes) (k. 2021)
10. syyskuuta – Anthony Joseph Perry (”Joe Perry”), yhdysvaltalainen kitaristi (Aerosmith)
11. syyskuuta – Raul Reiman, suomalainen sanoittaja, säveltäjä ja muusikko (k. 1987)
11. syyskuuta – Barry Sheene, brittiläinen ratamoottoripyöräilyn kaksinkertainen maailmanmestari (k. 2003)^[14]
12. syyskuuta – Cynthia Myers, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä (k. 2011)
19. syyskuuta – Erkki Liikanen, suomalainen poliitikko (Suomen Pankin pääjohtaja)
21. syyskuuta – Bill Murray, yhdysvaltalainen koomikko, näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja
22. syyskuuta – Kirill Babitzin (”Kirka”), suomalainen laulaja (k. 2007)
24. syyskuuta – Marie-Christine Adam, ranskalainen näyttelijä
25. syyskuuta – Oiva Kaltiokumpu, suomalainen komisario, muusikko ja kansanedustaja
28. syyskuuta – Mikael Knip, suomalainen lastentautien ylilääkäri ja professori
28. syyskuuta – Catherine Robbin, kanadalainen oopperalaulaja
29. syyskuuta – Loretta Goggi, italialainen viihdetaiteilija

lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Ian McNeice, englantilainen näyttelijä ja ääninäyttelijä
5. lokakuuta – Aake Kalliala, suomalainen näyttelijä
9. lokakuuta – Jody Williams, vuoden 1997 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen professori ja poliittinen aktivisti
13. lokakuuta – Kimmo Kontula, suomalainen lääkäri ja professori
16. lokakuuta – Riitta Salin, suomalainen pikajuoksija
18. lokakuuta – Wendy Wasserstein, yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija (k. 2006)
19. lokakuuta – Hui-Ying Liu-Tawaststjerna, taiwanilais-suomalainen pianisti
20. lokakuuta – Mara Venier, italialainen televisiojuontaja ja näyttelijä
21. lokakuuta – Richard Heinberg, yhdysvaltalainen toimittaja ja tietokirjailija
22. lokakuuta – Jouko Keskinen, suomalainen näyttelijä
25. lokakuuta – Pekka Järvinen (”Albert Järvinen”, ”Viola Ahti”), suomalainen muusikko (Hurriganes) (k. 1991)
25. lokakuuta – Jukka Maalampi, suomalainen fysiikan professori
31. lokakuuta – Nora, Liechtensteinin prinsessa
1. marraskuuta – Robert Betts Laughlin, vuoden 1998 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kiinalais-yhdysvaltalainen fyysikko
3. marraskuuta – James Rothman, vuoden 2013 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen solubiologi
6. marraskuuta – Torben Lund, tanskalainen poliitikko
9. marraskuuta – Pasi Kaunisto, suomalainen laulaja
11. marraskuuta – Vjatšeslav Soloduhin, venäläinen jääkiekkoilija
16. marraskuuta – John Swartzwelder, yhdysvaltalainen televisiokäsikirjoittaja
21. marraskuuta – Hannu Nurmio (”Tuomari Nurmio”), suomalainen laulaja
22. marraskuuta – Steven Van Zandt, yhdysvaltalainen laulaja, näyttelijä ja aktivisti
25. marraskuuta – Epe Helenius, suomalainen levytuottaja
26. marraskuuta – Eero Heinonen, suomalainen pianisti
26. marraskuuta – Olavi Mäenpää, suomalainen poliitikko (k. 2018)
28. marraskuuta – Ed Harris, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
28. marraskuuta – Russell Alan Hulse, vuoden 1993 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
30. marraskuuta – Chris Claremont, yhdysvaltalainen sarjakuvien kirjoittaja ja kirjailija
6. joulukuuta – Joe Hisaishi, japanilainen säveltäjä
7. joulukuuta – Eeva-Riitta Salo, suomalainen näyttelijä
9. joulukuuta – Mauri Konttinen (”Moog Konttinen”), suomalainen muusikko
10. joulukuuta – John Boozman, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja senaattori
10. joulukuuta – Helena Petäistö, suomalainen toimittaja ja kirjailija
11. joulukuuta – Christina Onassis, yhdysvaltalainen julkisuuden henkilö, Aristoteles Onassiksen tytär (k. 1988)
12. joulukuuta – Eric Maskin, vuoden 2007 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja professori
13. joulukuuta – Hannu Syrjälahti, suomalainen säveltäjä ja kanteleensoittaja
16. joulukuuta – Tuire Salenius, suomalainen näyttelijä
20. joulukuuta – Markku Laukkanen, suomalainen kansanedustaja
21. joulukuuta – Lillebjørn Nilsen, norjalainen muusikko (k. 2024)
30. joulukuuta – Martti Vainio, suomalainen kestävyysjuoksija

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1950 kuolleista henkilöistä

tammikuu–maaliskuu

7. tammikuuta – Mauno Rauramo, suomalainen lääkäri ja professori (s. 1885)
8. tammikuuta – Joseph Schumpeter, itävaltalais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä (s. 1883)
15. tammikuuta – Henry H. Arnold, yhdysvaltalainen kenraali ja ilmavoimien komentaja (s. 1886)
16. tammikuuta – Gustav Krupp von Bohlen und Halbach, saksalainen diplomaatti ja teollisuusjohtaja (s. 1870)
18. tammikuuta – André Sainte-Laguë, ranskalainen matemaatikko ja graafiteorian uranuurtaja (s. 1882)
19. tammikuuta – Aarne Kauhtio, suomalainen päätoimittaja ja pakinoitsija (s. 1888)
21. tammikuuta – Eric Arthur Blair (”George Orwell”), brittiläinen kirjailija (Vuonna 1984) (s. 1903)
29. tammikuuta – Ahmad al-Jabir al-Sabah, Kuwaitin sheikki (s. 1885)
1. helmikuuta – Marcel Mauss, ranskalainen sosiologi ja etnologi (s. 1872)
3. helmikuuta – Karl Seitz, Itävallan ensimmäinen liittopresidentti 1919–1920 (s. 1869)
14. helmikuuta – Karl Jansky, yhdysvaltalainen fyysikko ja radioastronomian uranuurtaja (s. 1905)
21. helmikuuta – Arvo Sotavalta, suomalainen kielitieteilijä (s. 1889)
25. helmikuuta – George Minot, vuoden 1934 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen professori (s. 1885)
4. maaliskuuta – Johanne Dybwad, norjalainen teatterinäyttelijä ja -ohjaaja (s. 1867)
5. maaliskuuta – Edgar Lee Masters, yhdysvaltalainen runoilija, elämäkerrankirjoittaja ja näytelmäkirjailija (s. 1868)
6. maaliskuuta – Albert Lebrun, Ranskan presidentti 1932–1940 (s. 1871)
12. maaliskuuta – Heinrich Mann, saksalainen kirjailija (s. 1871)
19. maaliskuuta – Edgar Rice Burroughs, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1875)
19. maaliskuuta – Walter Haworth, vuoden 1937 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen kemisti (s. 1883)
21. maaliskuuta – Rafael Blomstedt, suomalainen arkkitehti (s. 1885)
24. maaliskuuta – Harold Laski, englantilainen poliitikko, politiikan tutkija, taloustieteilijä ja tietokirjailija (s. 1893)
27. maaliskuuta – Oskari Heikinheimo, suomalainen piirilääkäri, lääkintöneuvos ja Kokoomuksen kansanedustaja (s. 1873)
30. maaliskuuta – Léon Blum, Ranskan pääministeri (s. 1872)

huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta – Albert von Hellens, suomalainen tuomari, ministeri, maaherra ja vapaaherra (s. 1879)
3. huhtikuuta – Kurt Weill, saksalainen säveltäjä (s. 1900)
6. huhtikuuta – Otto Manninen, suomalainen runoilija ja professori (s. 1872)
8. huhtikuuta – Vatslav Nižinski, puolalaissyntyinen venäläinen balettitanssija ja koreografi (s. 1890)
23. huhtikuuta – Matilda Cesira (”Gemma Bellincioni”), italialainen sopraano (s. 1864)
25. huhtikuuta – Guðjón Samúelsson, islantilainen arkkitehti (s. 1887)
8. toukokuuta – Franklin Dyall, englantilainen näyttelijä (s. 1870)
9. toukokuuta – Edvin Wirén, suomalainen pappi ja uskonnollinen kirjailija (s. 1885)
24. toukokuuta – Archibald Wavell, englantilainen sotamarsalkka (s. 1883)
26. toukokuuta – Helge Hyrkkälä, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1887)
29. toukokuuta – Germund Paaer, suomalainen taidemaalari (s. 1881)
4. kesäkuuta – Kazys Grinius, Liettuan presidentti vuonna 1926 (s. 1866)
4. kesäkuuta – Finn Lützow-Holm, norjalainen sotilaslentäjä ja upseeri (s. 1890)
7. kesäkuuta – Ernst Ehrnrooth, suomalainen ylilääkäri ja oikeuslääketieteen professori (s. 1871)
22. kesäkuuta – Julio Fonseca, costaricalainen säveltäjä (s. 1885)
27. kesäkuuta – Milada Horáková, tšekkoslovakialainen poliitikko ja toisen maailmansodan aikaisen vastarintaliikkeen jäsen (teloitettiin) (s. 1901)
29. kesäkuuta – Johannes Käis, virolainen kasvatustieteilijä (s. 1885)
30. kesäkuuta – Guilhermina Suggia, portugalilainen sellisti (s. 1885)

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Eliel Saarinen, suomalainen arkkitehti (s. 1873)
3. heinäkuuta – Leonora Piper, yhdysvaltalainen meedio (s. 1859)
6. heinäkuuta – Fats Navarro, yhdysvaltalainen jazztrumpetisti (s. 1923)
22. heinäkuuta – Toivo Haapanen, suomalainen kapellimestari ja musiikintutkija (s. 1889)
21. heinäkuuta – Ester Ståhlberg, suomalainen kirjailija (s. 1870)
22. heinäkuuta – Toivo Haapanen, suomalainen kapellimestari ja musiikintutkija (s. 1889)
22. heinäkuuta – William Lyon Mackenzie King, Kanadan pääministeri (s. 1874)
29. heinäkuuta – Gérald Desmarais, kanadalainen oopperalaulaja (s. 1906)
29. heinäkuuta – Joe Fry, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (s. 1915)^[15]
5. elokuuta – Antero Rinne, suomalainen yhteiskuntatieteilijä (s. 1896)
8. elokuuta – Nikolai Mjaskovski, venäläinen säveltäjä (s. 1881)
8. elokuuta – Liisu Poijärvi (”Vanha Nunna”), suomalainen pakinoitsija (s. 1886)
11. elokuuta – Juhani Rinne, suomalainen arkeologi (s. 1872)
19. elokuuta – Giovanni Giorgi, italialainen sähköinsinööri ja mittajärjestelmän kehittäjä (s. 1871)
19. elokuuta – Heȟáka Sápa (”Musta Hirvi”), yhdysvaltalainen oglala–lakota-heimoon kuulunut tietäjä ja parantaja (s. 1863)
27. elokuuta – Cesare Pavese, italialainen kirjailija ja kirjallisuuskriitikko (s. 1908)
29. elokuuta – Aline Grönberg (”Vanu-Mamma”), suomalainen kauppaneuvos (Turun Vanu Oy:n perustaja) (s. 1871)
6. syyskuuta – Olaf Stapledon, englantilainen filosofi ja tieteiskirjailija (s. 1886)
9. syyskuuta – Heikki Soisalo, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1874)
10. syyskuuta – Raymond Sommer, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1906)^[16]
10. syyskuuta – Pauli Tuorila, suomalainen maanviljelyskemisti, professori ja IKL:n kansanedustaja (s. 1900)
11. syyskuuta – Jan Smuts, Etelä-Afrikan pääministeri (s. 1870)
17. syyskuuta – Bernhard Otto Widnäs, suomalainen kenraalimajuri ja kuvernööri (s. 1869)

lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Antti Airio, suomalainen liikemies ja toimittaja (s. 1877)
9. lokakuuta – Nicolai Hartmann, saksalainen filosofi (s. 1882)
11. lokakuuta – Álvaro de Figueroa de Romanones, espanjalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1863)
17. lokakuuta – Ilmari Bonsdorff, suomalainen geodeetti ja tähtitieteilijä (s. 1879)
20. lokakuuta – Henry L. Stimson, yhdysvaltalainen poliitikko ja ministeri (s. 1867)
23. lokakuuta – Al Jolson, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (s. 1886)
29. lokakuuta – Kustaa V, Ruotsin kuningas (s. 1858)
29. lokakuuta – Lucien Martin, kanadalainen viulisti, säveltäjä ja kapellimestari (s. 1908)
30. lokakuuta – Boris Verlinski, ukrainalais-venäläinen shakin kansainvälinen mestari (s. 1888)
2. marraskuuta – George Bernard Shaw, vuoden 1925 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut irlantilaissyntyinen kirjailija ja Oscar-palkittu näytelmäkirjailija (My Fair Lady) (s. 1856)
5. marraskuuta – Eemil Halonen, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1875)
7. marraskuuta – August Hänninen, suomalainen lähetystyöntekijä (s. 1876)
13. marraskuuta – Carl Metzger, saksalainen metsäalan professori ja diplomaatti (s. 1865)
20. marraskuuta – Francesco Cilea, italialainen säveltäjä (s. 1866)
25. marraskuuta – Johannes Vilhelm Jensen, vuoden 1944 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut tanskalainen kirjailija (s. 1873)
25. marraskuuta – Annikki Paasikivi, suomalainen arkkitehti (s. 1898)
25. marraskuuta – G. J. Ramstedt, suomalainen tutkimusmatkailija, tieteilijä ja diplomaatti (s. 1873)
2. joulukuuta – Dinu Lipatti, romanialainen pianisti (s. 1917)
6. joulukuuta – Jorma Saarinen, suomalainen jalkapalloilija (s. 1929)
11. joulukuuta – Juho Rissanen, suomalainen taidemaalari (s. 1873)
27. joulukuuta – Max Beckmann, saksalainen taidemaalari (s. 1884)
31. joulukuuta – Karl Renner, Itävallan presidentti (s. 1870)

Nobelin palkinnot

Katso myös

Lähteet

↑ http://uboat.net/allies/warships/ship/3514.html
↑ Oriveden kansanopisto palanut, Laatokka, 4.3.1950, nro 52, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Rohkea ryöstö tuotti lähes 2 milj. mk ryöstäjille Helsingissä, Laatokka, 10.3.1950, nro 57, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Junat kulkevat jälleen normaalisti, Laatokka, 9.5.1950, nro 104, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ The dawn of a new era ESPN. Viitattu 24.9.2018. (englanniksi)
↑ ^a ^b 1950 Race Results Results - Archive 1950–2017. Formula 1.com. Viitattu 24.9.2018. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h http://www.atimes.com/atimes/Korea/LE25Dg02.html (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Farina takes title as rivals falter ESPN. Viitattu 24.9.2018. (englanniksi)
↑ Rähinöitsijän verityö Riihimäellä, Laatokka, 28.12.1950, nro 296, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Nino Farina wins inaugural drivers' title ESPN. Viitattu 24.9.2018. (englanniksi)
↑ Jody Scheckter - South Africa ESPN. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
↑ Hombach, Jean-Pierre: Flavio Briatore Heidi Klum & Seal - The Truth about the Divorce. 2010. epubli. Arkistoitu 25.9.2018. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
↑ Richard Branson Biography. 3.4.2018. Biography.com (A&E Television Networks). Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
↑ McDiarmid, Mac: Barry Sheene Obituaries. 11.3.2003. The Independent. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
↑ Joe Fry - Great Britain ESPN. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)
↑ Raymond Sommer - France ESPN. Viitattu 25.9.2018. (englanniksi)